Vainajien keskusteluja

Vainajien keskusteluja
Νεκρικοὶ Διάλογοι
Alkuperäisteos
Kirjailija	Lukianos
Kieli	muinaiskreikka
Genre	satiiri
Julkaistu	100-luku
Suomennos
Suomentaja	Ernst Lampén (osa), Kaarle Hirvonen (osa)
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Vainajien keskusteluja (m.kreik. Νεκρικοὶ Διάλογοι, Nekrikoi dialogoi; lat. Dialogi mortuorum) on Lukianoksen kirjoittama satiiri, joka on nimensä mukaisesti kokoelma kuolleiden henkilöiden käymiä dialogeja.

Sisältö

Keskusteluja on kolmekymmentä. Niissä on mukana sekä erilaisia historiallisia henkilöitä että kreikkalaisen mytologian hahmoja. Keskusteluissa Haadekseen tulijat keskustelevat yleensä joko Haadeen väen, kuten lautturi Kharonin, kanssa tai keskenään. Monissa keskusteluissa esiintyy kyynikkofilosofeja, kuten Menippos, Diogenes ja Krates. Mukana on myös tunnettuja hallitsijoita, kuten Aleksanteri Suuri, Filippos ja Minos.

Monissa keskusteluissa teemana on se, että kuoleman jälkeen kaikki ovat tasa-arvoisia ja samassa tilanteessa, vaikka olisivat eläessään olleet mahtavia, rikkaita tai kauniita. Eräässä keskustelussa Kharon käskee Haadekseen tulijoita heittämään pois kaiken mukanaan tuomansa ylimääräisen omaisuuden, jotta he mahtuisivat tämän pieneen lauttaan. Virtaan heitetään niin kyynikon kerjuupussi ja sauva, tyrannin rikkaudet ja turhamaisuus, kauniin pojan kauneus kuin painijan lihaksetkin. Filippoksen ja tämän pojan Aleksanterin keskustelussa Filippos puolestaan huomauttaa, ettei Aleksanteri voi tällä kertaa kieltää olevansa tämän poika; jos Aleksanteri olisi ollut jonkun jumalan poika Filippoksen sijaan, hän ei olisi nyt kuollut.

Keskusteluista on suomennettu kuusi teoksessa Terve, Lukianos! (Otava 1924; merkitty tähdellä) ja kuusi teoksessa Jumalatarten kauneuskilpa ja muita satiireja (Littera 1983; merkitty kahdella tähdellä).

Keskusteluihin kuuluvat seuraavat:

I. Diogenes ja Polydeukes ** II. Vainajien (Kroisos, Midas ja Sardanapalos) kantelu Menipposta vastaan */** III. Menippos, Amfilokhos ja Trofonios IV. Hermes ja Kharon ** V. Pluton ja Hermes VI. Terpsion ja Pluton VII. Zenofantos ja Kallidemides VIII. Knemon ja Damnippos IX. Simylos ja Polystratos X. Kharon, Hermes, Menippos ja muita vainajia */** XI. Krates ja Diogenes XII. Aleksanteri, Hannibal, Minos ja Scipio XIII. Diogenes ja Aleksanteri * XIV. Filippos ja Aleksanteri XV. Antilokhos ja Akhilleus

XVI. Diogenes ja Herakles * XVII. Menippos ja Tantalos XVIII. Menippos ja Hermes ** XIX. Aiakos, Protesilaos, Menelaos ja Paris XX. Menippos, Aiakos ja muita vainajia * XXI. Menippos ja Kerberos XXII. Kharon, Menippos ja Hermes ** XXIII. Protesilaos, Pluton ja Persefone XXIV. Diogenes ja Mausolos XXV. Nireus, Thersites ja Menippos * XXVI. Menippos ja Kheiron XXVII. Diogenes, Antisthenes ja Krates XXVIII. Menippos ja Teiresias XXIX. Agamemnon ja Aias XXX. Minos ja Sostratos

Kirjallisuutta

• Lukianos: Vainajien keskusteluja. Teoksessa Jumalatarten kauneuskilpa ja muita satiireja. Suomennos ja selitykset Kaarle Hirvonen. Espoo: Littera, 1983. ISBN 951-9356-01-0.
• Lukianos: Vainajien mietteitä. Teoksessa Lampén, Ernst: Terve, Lukianos!. Sisältää osittaisia ja kokonaisia suomennoksia Lukianoksen teoksista. Helsinki: Otava, 1924.

Aiheesta muualla

• Lucian: Dialogues of the Dead (englanniksi)