Vahakopiokone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vahakopiokone.

Vahakopiokoneella tulostetaan kopiota alkuperäiskappaleesta, joka on alkujaan luotu kaksiosaiselle masterarkille, tavallisesti kirjoituskoneella.

Laite tunnetaan myös nimillä spriimonistuskone ja spriikopiokone. Käytetyt monistusvärit olivat spriiliukoisia.

Vahakopiokoneen masterarkille voi myös piirtää tai kirjoittaa käsin. Kun alkuperäinen sivu on valmis, poistetaan masterarkista sen vaha-arkkiosa, josta on päällyspaperiin syntynyt kirjoitetun tekstin peilikuva vahakirjaimin. Masterarkin päällyspaperi asetetaan vahakopiokoneen rummulle vahakirjainpuoli ulospäin. Tämän jälkeen rumpua pyöritetaan joko manuaalisesti tai koneellisesti. Joka kierroksella originaaliarkki ottaa uutta monistusväriä, joka siirtyy vahakirjaimista uudelle kopioarkille.

Menetelmä keksittiin 1920-luvulla, ja se oli aikoinaan edullinen tapa tehdä pieniä, enimmillään noin 500 kappaleen kopiosarjoja. Vuosikymmenten ajan vahakopiokoneita käytettiin laajalti esimerkiksi koulujen ja seurakuntien tiedotteitten monistamiseen. 1960- ja 1970-luvuilla vahamonistusmenetelmällä valmistettiin myös halpatuotantolehtiä ja underground-julkaisuja, kuten esimerkiksi Pahkasika-lehden ensimmäiset numerot. Tuotemerkkejä olivat ”Ditto” ja ”Banda”. Vahakopiokoneet jäivät pois käytöstä 1980-luvulla valokopiokoneiden yleistyessä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]