Vaalea viettelys
| Vaalea viettelys | |
|---|---|
| How to Be Very, Very Popular | |
 |
|
| Ohjaaja | Nunnally Johnson |
| Käsikirjoittaja | Nunnally Johnson |
| Perustuu | Howard Lindsayn, Lyford Mooren ja Harlan Thompsonin näytelmään; Edward Hopen romaaniin |
| Tuottaja | Nunnally Johnson |
| Säveltäjä | Cyril J. Mockridge |
| Kuvaaja | Milton R. Krasner |
| Leikkaaja | Louis R. Loeffler |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | 20th Century Fox |
| Levittäjä | 20th Century Studios |
| Ensi-ilta | |
| Kesto | 89 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | $ 2,3 miljoonaa |
| Tuotto | $ 3,7 miljoonaa |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Vaalea viettelys (engl. How to Be Very, Very Popular) on Nunnally Johnsonin ohjaama, tuottama ja käsikirjoittama yhdysvaltalainen komediaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1955.
Komedian pääosissa ovat Betty Grable viimeisessä elokuvaroolissaan ja 20th Century Foxin uusin tulokas Sheree North. Sivuosissa ovat muun muassa Robert Cummings, Tommy Noonan ja Charles Coburn.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stormy Tornado (Betty Grable) ja Curly Flagg (Sheree North) ovat kaksi revyytyttöä sanfranciscolaisesta kabareesta, jotka joutuvat murhan silminnäkijöiksi; ja tunnistavat murhaajan. Tytöt eivät halua sekaantua murhaan, joten he päättävät paeta. He piiloutuvat Bristol Collegeen, jossa he pukeutuvat pojiksi. Kuitenkin ongelmat alkavat pian pyöriä tyttöjen ympärillä...
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Betty Grable | … | Stormy Tornado |
| Sheree North | … | Curly Flagg |
| Robert Cummings | … | Fillmore "Wedge" Wedgewood |
| Charles Coburn | … | Tohtori Tweed |
| Tommy Noonan | … | Eddie Jones |
| Orson Bean | … | Toby Marshall |
| Fred Clark | … | B. J. Marshall |
| Charlotte Austin | … | Midge |
| Rhys Williams | … | Cedric Flagg |
| Alice Pearce | … | Neiti "Syl" Sylvester |
| Andrew Tombes | … | Kersantti Moon |
| Noel Toy | … | Cherry Blossom Wang |
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalea viettelys perustuu Edward Hopen romaaniin She Loves Me Not (1933).[1][2] Romaanista on tehty ennen Vaaleaa viettelystä kaksi Paramount-elokuvaa: komedia She Loves Me Not (1934), jonka pääosissa ovat Miriam Hopkins Curly Flaggina ja Bing Crosby ja sen remake komedia True to the Army (1942).[1] Romaanista on tehty näytelmäversio Broadwaylle,[2] johon Vaalea viettelys lähinnä perustuu. Romaanin näytelmäversion ovat kirjoittaneet Howard Lindsay, Lyford Moore ja Harlan Thompson.[2]
Curly Flaggin rooli oli pääosassa She Loves Me Not -elokuvassa, mutta siitä tehtiin "toinen" pääosa Vaalea viettelys -elokuvaan Stormy Tornadon rinnalle.
Vaalea viettelys oli Betty Grablen elokuvauran viimeinen elokuvarooli.[1]
Marilyn Monroelle, Foxin suurin rahasampo tuolloin, tarjottiin Curly Flaggin roolia näyttelemään Betty Grablen rinnalle. Elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Nunnally Johnson oli kirjoittanut Curly Flaggin roolin varta vasten Monroelle;[3] Monroe ei ollut ihastunut käsikirjoitukseen ja tuohon aikaan Monroe halusi näytellä dramaattisia ja haastavia rooleja, joten kieltäytyi roolista Vaalea viettelys -elokuvassa. Grable ja Monroe olivat aiemmin näytelleet yhdessä Kuinka miljonääri naidaan -elokuvassa vuonna 1953. Grable oli 1940-luvun suurin tähti ja Monroesta tulisi 1950-luvun suurin tähti. Kuitenkaan kahden vaaleaverikön välillä ei ollut kilpailua; itse asiassa Grable on tunnetusti sanonut Monroelle "go and get yours, honey! I've had mine" (suom. "mene ja saat omasi, kulta! Minä sain jo omani"). Kaksikosta tuli pian ystäviä tämän jälkeen.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalea viettelys -elokuva tehtiin 2,3 miljoonan dollarin budjetilla; elokuva tuotti Yhdysvalloissa 3,7 miljoonaa dollaria.
Vaalea viettelys sai ensi-iltansa kotimaassaan 22. heinäkuuta vuonna 1955 New Yorkissa[2] ja Los Angelesissa 29. heinäkuuta.[3] Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 6. heinäkuuta vuonna 1956.[4] Vaalea viettelys on 20th Century Foxin tuottama.[2][1]
Elokuvan julkistamisen aikaan Vaalea viettelys sai sekalaisarvosteluista positiivisiin arvosteluihin. Grablen roolisuoritusta kehuttiin, kun taas Northin roolisuoritus sai vähemmän kiitosta kuin Grablen.[1] Vaalea viettelys nautti kohtuullisesta menestyksestä lippuluukuilla. Komedia tuotti arviolta 1,65 miljoonaa dollaria teatterilevityksessä Pohjois-Amerikassa ensimmäisenä vuonna.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e How to Be Very, Very, Popular (1955) AllMovie. Viitattu 17.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Vaalea viettelys (1955) IMDB.com. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b How to be Very, Very Popular (1955); Also Known as: Sleep it Off TCM.com. Arkistoitu 7.10.2014. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ How To Be Very, Very Popular (1955) Esitystiedot Elonet.fi. Viitattu 21.7.2012. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vaalea viettelys Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Vaalea viettelys Elonet.
- Vaalea viettelys AllMoviessa. (englanniksi)