Tämä on lupaava artikkeli.

Vaajakosken tehtaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaajakosken tehtaiden naulatehdas, nykyinen Vaajakosken teollisuustalo talvella 2012.

Vaajakosken tehtaat oli SOK:n omistama tuotantolaitosryhmä Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Tehtaiden alueella oli tehtaita, asuntoja ja vesivoimalaitos. Enimmillään SOK työllisti tehtaissaan Vaajakoskella vakituisesti noin 2 000 henkeä.[1] Tehdasrakennukset ovat yhä käytössä, ja niissä toimii muun muassa erilaisia pienyrityksiä.[2]

Teollisuuden alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaiden alkuna oli Carl Christian Bröijerin ja Bengt Steniuksen vuonna 1819 Vaajavirran rannalle perustama Haapakosken saha.[3] Vuonna 1871 sahan osti Christian Salvesenin Finland Woods, jonka omistajiksi tulivat James Salvesen ja hänen veljensä Thomas Salvesen omistamansa T. & J. Salvesenin kautta.[4] Salvesen myi sahat tontteineen ja koskiosuuksineen SOK:lle 1916.[5]

SOK osti lisää maata ja alkoi nopeasti laajentaa teollisuustoimintaa monipuolisesti eri aloille. Pääpaino oli puunjalostus- ja elintarviketeollisuudessa, jonkin verran yhtiö harjoitti myös metalliteollisuutta.[1]

Vuonna 1925 valmistunut talo Haapatiellä, ensimmäinen SOK:n työntekijöilleen rakennuttama kerrostalo Vaajakoskella.

SOK:n toiminnan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys Vaajakosken tehtaat poistettiin käytöstä vuoden 1979 alussa.[6] Seuraavalla vuosikymmenellä SOK luopui teollisuudestaan. Joidenkin tehtaiden toiminta jatkui uusien omistajien hoidossa. Useimmat tehdasrakennukset ovat erilaisten pienyritysten käytössä.[2] Eräs tehtaiden tiloissa pitkään toiminut yritys on kengän välipohjia valmistava Hikinoro Oy, joka muutti Jämsänkoskelta Vaajakoskelle 1997.[7][8] SOK:n toiminta loppui Vaajakoskella lopullisesti vuonna 1990 sen luopuessa kirjapainostaan.[9]

Entisessä tehtaiden keskuskonttorissa ovat olleet remontin ajan väistötiloissa Vaajakummun koulu ja Vaajakosken päiväkoti[10] sekä rakentamisen ajan Janakan koulu ja sisäilmaongelmien takia Kanavuoren koulu.

Tehtaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makeistehtaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen makeistehdas perustettiin 1920 marjanjalostuslaitos Marjalan yläkertaan. Vuonna 1929 se muutti margariinitehtaan kiinteistöön rakennettuun jatko-osaan. Vuonna 1938 kiinteistöä laajennettiin edelleen ja makeistehtaan tilat kaksinkertaistuivat. Tiloja laajennettiin jälleen 1960. Vuodesta 1961 lähtien tehtaan nimi oli Panda Suklaatehdas. Vuonna 1969 vanhan margariini- ja makeistehtaan viereen valmistui uusi tehdasrakennus vain suklaan valmistusta varten.[11]

Tehtaat irtautuivat SOK:sta itsenäiseksi yritykseksi 1988, kun tehtaan johto osti ne SOK:lta itselleen. Tehtaat jatkoivat toimintaansa nimellä Panda Oy.[11] Sittemmin Pandan osti norjalaiseen Orkla-konserniin kuuluva Orkla Foods Finland. Vuoden 2013 lopussa Panda sulautui Chips Ab:hen ja Chips Ab:n nimeksi muutettiin Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab.

Kesällä 2011 kaikki yrityksen tuotanto siirtyi uudempaan rakennukseen ja Keskimaa osti vanhan rakennuksen.[12] Vuoden 2012 alussa vanhasta tehdasrakennuksesta purettiin makeistehdasosa, entinen varastosiipi sekä käytöstä poistettu lämpölaitos. Jäljelle jätettiin vain alkuperäinen 1927 valmistunut margariinitehdas, joka on suojelukohde.[13] Siihen on suunnitteilla Keskimaa-museo, marketin sosiaali-, toimisto- ja teknisiä tiloja, varastoja sekä ulkopuolisille yrityksille vuokrattavia toimistotiloja.[14]

Tulitikkutehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulitikkutehdas Varassaaressa oli yksi ensimmäisiä SOK:n tehtaita Vaajakoskella. Rakennus valmistui 1917, mutta otettiin sodan vuoksi käyttöön vasta 1919. Tehdas laajennettiin kaksikerroksiseksi 1923. Vuonna 1970 perustettiin SOK:n, OTK:n ja Keskon yhdessä omistama Finn-Match Oy. Tehdas toimi nimellä Finn-Match Oy vuoteen 1995 saakka.[15] Nykyään tehdasrakennuksessa toimii muun muassa kuntosali.

Margariinitehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margariinitehdas perustettiin 1927. Uudeksi nimeksi rekisteröitiin Besta vuonna 1982. Tehtaassa aloitettiin tietokoneohjattu täysin automaattinen margariinin valmistus 1983 samana vuonna valmistuneessa laajennusosassa. Besta siirtyi SOK:n ja OTK:n yhteisen teollisuusyrityksen Meiran omistukseen 1988. Meira myi toiminnot kilpailijayrityksille, jotka lopettivat tehtaan 1991.[16]

Sokopan-lastulevytehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokopan perustettiin vuonna 1958.[17] Se tuhoutui räjähdysmäisessä tulipalossa toukokuussa 1966. Palossa kuoli kaksi työntekijää ja yhdeksän palomiestä sai vakavia palovammoja.[18] Tilalle rakennettu uusi entistä suurempi Sokopan otettiin käyttöön jo 1968.[19] Sokopan-tehdas lakkautettiin 1981.[17]

Naulatehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vaajakosken naulatehdas

Vuonna 1939 valmistunut naulatehdas on pinta-alaltaan yksi suurimpia Vaajakosken tehtaista. Se valmisti aluksi sotatarvikkeita kuten piikkilankaa ja suuria tulitikkuja Molotovin cocktaileihin. Sodan jälkeen se alkoi valmistaa nauloja sekä muita metallituotteita. SOK:n Vaajakosken tehtaiden lopettaessa toimintaansa naulatehdas siirtyi vuoden 1984 alussa hallinnollisesti Vaaja Rakennustarviketehtaiden alaisuuteen kunnes lopetti toimintansa pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1986 rakennus myytiin Vaajakosken Teollisuustalo Oy:lle.[20] Rakennukseen muutti yli 30 yritystä.[21]

Puunjalostustehtaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaajakoskella on toiminut kaksi SOK:n omistamaa puunjalostustehdasta. Varassaaren tehdas oli toiminnassa 1920–1977. Sitä on kutsuttu myös kalustotehtaaksi. 1950-luvulla SOK laajensi tehdastoimintaansa Sammallahteen, johon valmistui rakennuspuusepäntehdas 1951.[22]

Rakennuspuusepäntehdas lopetti toimintansa 1972. Tällöin sen tiloihin siirtyi kalustetehtaan toimintoja, ja tehdasta alettiin kutsua nimellä kaluste 2 ja Varassaaren tehdasta kaluste 1. Sammallahden tehtaan nimeksi tuli kalustetehdas 1977, kun Varassaaren tehdas lopetti toimintansa. Vuonna 1984 nimi muuttui Vaaja Kalustetehtaaksi.[22]

Varassaaressa toimii nykyisin huonekaluja valmistava Vaajakosken Kalustetehdas Oy.[23][24]

Sahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaajakosken ensimmäiset sahat perustettiin Naissaareen 1800-luvulla. Vuonna 1819 Carl Christian Bröijer ja Bengt Stenius perustivat Vaajavirran rannalle sahan.[25] Finland Wood -osakeyhtiö osti sahan 1871, ja 1886 T. & J. Salvesen perusti paikkakunnalle toisen sahan. Sahojen johdossa toimi patruuna James Salvesen yli 40 vuoden ajan.[4]

Sammallahdessa toimi Keski-Suomen Metsä Oy:n saha vuosina 1922–1931. Keski-Suomen Metsä Oy:n omistajat olivat keskisuomalaisia maanviljelijöitä. Saha meni konkurssiin 1931.[26]

SOK:lla oli Vaajakoskella kaksi sahaa, toinen Varassaaressa ja toinen Sammallahdessa. Ostettuaan Salvesenin sahat SOK purki ne ja alkoi rakentaa uutta sahaa Varassaaren eteläkärkeen. Se valmistui 1917 ja paloi vain muutaman päivän käytön jälkeen. Paikalle rakennettiin uusi saha, joka aloitti toimintansa 1921 ja toimi samalla paikalla vuoteen 1966.[27]

Sammallahden uusi suuri saha valmistui 1956. Sen toiminta muuttui kannattamattomaksi 1970-luvun puolivälissä. Saha siirtyi aluksi SOK:n ja Metsäliiton yhteisomistukseen Metsäkoski-nimiselle osakeyhtiölle 1977 ja kokonaan Metsäliiton omistamaksi 1980. Vuonna 1984 sahalla sattui tulipalo, jonka jälkeen se lakkautettiin.[26]

Muut tehtaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut Vaajakoskella toimineet SOK:n tehtaat olivat: harjatehdas (1917–1980-luku), virvoitusjuomatehdas, paperituotetehdas eli pussitehdas (1920–1957), kirjekuoritehdas, Marjala-marjanjalostustehdas (1920–1961), mylly (1918–1959), tervatehdas (1918–1919), Superlon-vaahtomuovitehdas (1956–1957) ja Vaaja-talotehdas (1978–1990).[28] Mylly purettiin 1959 Vaajakosken tehtaiden keskuskonttorin tieltä.[29]

Muuta toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaajakoskella toimi pitkään SOK:n kauppapuutarha. Puutarha toimi sekä tuottajana että tehtaiden piha- ja puistoalueiden huoltajana. Puutarha perustettiin heti SOK:n tultua Vaajakoskelle ja lopetettiin 1980-luvulla.[30] Korjauspaja toimi 1920-luvulta 1980-luvulle. Korjauspajarakennus oli alun perin Salvesenin Haapakosken sahan voimalaitos. Rakennus peruskorjattiin vuosituhannen vaihteessa, ja siinä toimii nykyisin designmyymälä.[31]

SOK-Paino toimi aluksi entisessä talli- ja navettarakennuksessa. Vuonna 1987 SOK-Paino siirtyi osaksi SOK:n projektipalveluosastoa, jonka johto sijaitsi Helsingissä. Vuonna 1990 SOK myi painonsa toiselle yritykselle.[9] SOK:n keskusvarastona toimi rautatien läheisyydessä oleva puinen rakennus, joka tuhoutui tulipalossa syksyllä 2013.[32] Vaajakosken Tehtaiden (T/KR) tiilitehdas toimi Jämsässä 1919–1958.[33]

Vaajakosken tehtailla oli oma ammattikoulu vuosina 1951–1980. Koulussa oli puu- ja metallityöosastot, ja se kesti harjoitteluineen neljä vuotta. Koulu muutettiin kaksivuotiseksi valtion ammattikouluksi 1980.[34]

Vanha vesivoimala ja Vaajakosken teollisuustalo

Energiantuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen vesivoimala valmistui Naissaaren viereiseen Vaajakoskeen Leppäveden ja Päijänteen väliin 1920. Uudempi vesivoimalaitos valmistui Naissaaren toiselle puolelle Naiskoskeen 1941. Tällöin vanhempi voimala pysäytettiin. Se kunnostettiin 1994 maalaiskunnan esittelytilaksi ja käsityömyymäläksi.[35]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salvesenin tehdas omisti S/S Haapakoski -nimisen laivan, jonka se oli ostanut uutena vuonna 1874. Laivaa käytettiin tärkeiden vieraiden kyyditsemiseen Lahdesta Vaajakoskelle. Kun Salvesen myi tehtaansa SOK:lle 1918, hän jätti hinaaja Haapakosken vielä itselleen vuodeksi, mutta myi sen SOK:lle 1919.[36]

Tehtaita esitteleviä elokuvia valmistui 1961 Vaajakosken arkipäivä ja 1966 Viikon 7 päivää.[37][38] Tehtaiden arkisto on sijoitettuna Jyväskylän maakunta-arkistoon.[28]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulitikkutehdas Varassaaressa
Korjauspaja Naissaaressa
Vaajakosken vanha vesivoimalaitos Vaajavirrassa
Vaajakosken tehtaiden keskuskonttori

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolu, Antti: Kylä virran rannalla. Jyväskylä: Vaajakosken kohinat ry, 1992. ISBN 952-90-4030-X.
  • Kolu, Antti: Vaajakosken yhdyskunta 1916–1944. Jyväskylä: Vaajakosken kohinat ry, 2011. ISBN 978-952-92-9205-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kolu 1992, s. 20
  2. ↑ a b Kolu 1992, s. 21
  3. ↑ Jouni Vesanen: Karl Alfred Johan Björkstén, Loviisan 1800-luvun vaikuttaja - Konsuli, säätyvaltiopäivämies Loviisan Joulu. 2010. Arkistoitu 19.12.2021. Viitattu 8.10.2012.
  4. ↑ a b Kolu 2011, s. 8
  5. ↑ Kolu 2011, sivu 15
  6. ↑ Vaajakoski-lehti, 1978, nro 44. Vaajakoski: Ha-Mi.
  7. ↑ Hikinoro Oy Jämsänkoskelta SOK:n tiloihin: Vaajakoski on sopiva miljöö pienelle tehtaalle. Wessmanni, 10.3.1996, 1. vsk, nro 3, s. 3. Vaajakoski: Uutismanni.
  8. ↑ Hikinoro aloittaa tehdashallin remontin pääsiäiseltä: Tuotanto käynnistyy ensi tammikuussa. Wessmanni, 7.4.1996, 1. vsk, nro 5, s. 3. Vaajakoski: Uutismanni.
  9. ↑ a b Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaajakosken tehtaat. SOK-Paino VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 15.10.2012.
  10. ↑ Vaajakosken päiväkoti Harjutieltä Konttisentielle: Harjutien tilat remonttiin puoleksi vuodeksi. Wessmanni, 11.8.1996, 1. vsk, nro 14, s. 3. Vaajakoski: Uutismanni.
  11. ↑ a b Panda Suklaatehdas SOK Vaajakoski VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 15.10.2012.
  12. ↑ Vaajakosken S-marketin rakentaminen käynnistynee ensi keväänä (Osuuskaupan tiedote) S-kanava.fi Keskimaa. 20.10.2011. SOK. Viitattu 8.10.2012. [vanhentunut linkki]
  13. ↑ Vanha väistyy marketin tieltä Vaajakoskella Yle Uutiset Keski-Suomi. 10.1.2012. Viitattu 8.10.2012.
  14. ↑ Vaajakosken uuden S-marketin rakentaminen käyntiin (Osuuskaupan tiedote) Epressi/ S-kanava.fi Keskimaa. 08.06.2012. SOK. Viitattu 8.10.2012.
  15. ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta. Tulitikkutehdas VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 16.10.2012.
  16. ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaajakosken tehtaat. Margariinitehdas VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 15.10.2012.
  17. ↑ a b Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaajakosken tehtaat. Sokopan-lastulevytehdas VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 16.10.2012.
  18. ↑ Tarja Kovanen: Vierailijaryhmä ehti täpärästi pois tuhon alta. Vaajakosken lastulevytehtaan tuhonneesta räjähdysmäisestä tulipalosta tulee tänään kuluneeksi 50 vuotta. Keskisuomalainen, 21.5.2016, s. 60.
  19. ↑ Kolu 1992, s. 75.
  20. ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaajakosken tehtaat. Naulatehdas VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 15.10.2012.
  21. ↑ Kolu 1992, s. 65
  22. ↑ a b Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaajakosken tehtaat. Kalustotehdas VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 15.10.2012.
  23. ↑ Vaajakosken Kalustetehdas Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 13.10.2012.
  24. ↑ Vaajakosken Kalustetehdas Oy Yrityshaku. Directa Oy. Viitattu 13.10.2012.
  25. ↑ Kolu 2011, s. 6
  26. ↑ a b Sammallahden saha (Jyväskylän maalaiskunta) VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 16.10.2012.
  27. ↑ Varassaaren saha (Jyväskylän maalaiskunta) VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 16.10.2012.
  28. ↑ a b SOK:n Vaajakosken tehtaat VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 16.10.2012.
  29. ↑ Kolu 1992, s. 66
  30. ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaajakosken tehtaat. Puutarha VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 16.10.2012.
  31. ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan Vaajakosken tehtaat. Korjauspaja VAKKA-arkistotietokanta. Arkistolaitos. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 16.10.2012.
  32. ↑ Keijo Lehto: SOK:n vanha makasiini paloi Vaajakoskella Keskisuomalainen. 26.9.2013. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
  33. ↑ Suomessa toimineet tiilitehtaat, Tiilitehdasperinne.fi, viitattu 4.8.2010
  34. ↑ Historian viimeinen lehti kääntyy: SOK lopettaa oman ammattikoulutoimintansa Vaajakoskella. Vaajakoski-lehti, 1980, nro 26, s. 3. Vaajakoski: Ha-Mi.
  35. ↑ Osuustoiminnan arvorakennukset: 12 kärjessä Osuustoiminnan ammattilehti Osuustoiminta. Pellervo. Viitattu 13.10.2012.
  36. ↑ M/S Haapakoski Isoisiemme laivat. Päijänteen Laivurit Ry. Viitattu 13.10.2012. [vanhentunut linkki]
  37. ↑ Vaajakosken arkipäivä (1961) Elonet. Viitattu 13.10.2012.
  38. ↑ 169515 Viikon 7 päivää (1966) Elonet. Viitattu 13.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaajakosken_tehtaat&oldid=22026439”