Vaahtomuovi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
FoamedPlastic.jpg

Vaahtomuovi on huokoista, pehmeää, kokoonpainuvaa ja palautuvaa ainetta. Vaahtomuovilla on myös termodynamisia eristäviä ominaisuuksia. Vaahtomuovia käytetään patjoissa ja pehmusteena huonekaluissa. Huonekaluissa vaahtomuovi on päällystetty kankaalla. Vaahtomuovia käytetään myös pehmikkeenä mm. jääkiekkoilijan suojuksissa.

CFC-kaasut (kloorifluorihiilivedyt) keksi amerikkalainen Thomas Midgley vuonna 1930. Vuonna 1937 professori Otto Bayer kehitti Farbenfabriken Bayerin päälaboratoriossa isosyanaatti - polyadditioreaktion, jolla muovimateriaali saatiin vaahtoutumaan.[1] Vaahtomuovi valmistettiin muovia vaahdottamalla käyttäen CFC-kaasuja. Nykyisin CFC-kaasut on korvattu hiilidioksidilla ja muilla ympäristölle vähemmän haitallisilla kaasuilla.

Vaahtomuovin valmistus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SOK:n Vaajakosken tehtailla aluksi toiminut Superlon Oy aloitti ensimmäisenä Suomessa vaahtomuovin aihiovalmistuksen vuonna 1955. Vaahtomuovitehdas siirrettiin Keski-Suomesta marraskuussa vuonna 1957 Raumalle.[2][3]

Vuoden 2010 alusta Superlon Oy fuusioitui toisen suomalaisen vaahtomuovituotevalmistajan, kouvolalaisen vuonna 1912 perustetun Espe Oy:n kanssa. Syntyi Recticel Oy, joka kuuluu belgialaiseen samannimiseen konserniin. N.V. Recticel A.S. on pörssiyhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2010 oli 1 350 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 8 400. Konserni toimii 27 maassa. Pehmustemateriaalien lisäksi konsernin liiketoiminta käsittää patja-, eristys- ja ajoneuvoteollisuuden tuotteita.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 74. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3.
  2. Laalo, Kalevi: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 211–212. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
  3. a b Historia: Recticel-konserni Recticel Oy. Viitattu 20.10.2012.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.