Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta VYY)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY)
Vaasan kauppakorkeakoulun
ylioppilaskunta (1968–1980)
engl. The Student Union of
The University of Vaasa
Motto Vapaa, vahva, vakaa
Perustettu 1968
Inspehtori Tommi Lehtonen
Pääsihteeri Lauri Tuohiniemi
Edustajiston puheenjohtaja Tuomas Koivistoinen
Hallituksen puheenjohtaja Sara Alasuutari
Jäseniä 4300
Sijainti Vaasa, Suomi
Osoite Yliopistonranta 5,
65200 Vaasa
Yhteistyö SYL, OLL
Kotisivut www.vyy.fi
Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto
Tyyppi yksikamarinen
Puheenjohtaja Tuomas Koivistoinen (Warranttilaiset)
1. varapuheenjohtaja Vilja Tallgren (Tuttilaiset)
2. varapuheenjohtaja Sofia Kurki (Warranttilaiset)
Edustajia 30[1]
Ryhmät

     Warranttilaiset (12)
     Kampusporvarit (5)
     Unioni (4)
     Tuttilaiset (8)

     Punavihreä allianssi (1)
Viimeisimmät vaalit Edustajistovaalit 2021

Vaasan Yliopiston Ylioppilaskunta (VYY) on Vaasan yliopiston opiskelijoiden edunvalvontajärjestö. Vaasan yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu yli 4300 opiskelijaa.[2]

Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (VKY) nimellä aiemmin kulkenut VYY on perustettu vuonna 1968. Vuonna 1980 ylioppilaskunta nimettiin Vaasan korkeakoulun ylioppilaskunnaksi. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta -nimi otettiin käyttöön Vaasan yliopiston nimimuutoksen ja uusien tiedekuntien myötä vuonna 1991.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun lopulla valta oli yliopistolaitoksessa keskittynyt lähinnä professorien käsiinlähde?. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) halusi tähän muutoksen. SYL ottikin Vaasan uuden kauppakorkeakoulun erityiseen suojelukseensa.lähde?

Tarkoituksena oli, että uusi ylioppilaskunta tukisi ”mies ja ääni” -periaatetta eli kaikille korkeakouluyhteisöjen jäsenille haluttiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

SYL:n aloitteesta Vaasaan perustettiin oma ylioppilaskunta. Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan perustava kokous pidettiin 19.9.1968. Kuraattoriksi osakuntamallin mukaisesti valittiin hanketta ajanut Kari Lehtola, joka on tullut tunnetuksi myös Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana. Tuohon aikaan hän oli Etelä-Pohjanmaalla suorittamassa auskultointiaan varatuomarin arvoa varten.

Toiminta käynnistyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan ensimmäiset vuodet osuivat 60-luvun radikalisoitumisen ajalle. Ajan henkenä oli taistella tasa-arvoisuuden puolesta. Ylioppilaskunnassa alettiin painia myös konkreettisten asioiden parissa. Ylioppilaskunnalla oli oma ruokala sekä ravintola, joka tuottikin VKY:lle hyvät tulot.lähde?

Kansainvälinen toiminta alkoi jo 1970-luvulla. Toiminnan aloitti vielä nykyäänkin yliopistolla kansainvälisiä harjoittelupaikkoja välittävä AIESEC.

1970-luvulla perustettiin myös oma lehti VeeKooYy. Nyttemmin lakkautettu Vaasan ylioppilaslehti oli sen perillinen.


Ainejärjestöt syntyvät

Ensimmäisen ainejärjestön, Övertäjät ry:n, perustivat kielenkääntäjät. Yhdistyksen toiminta alkoi 1982 ja yhdistys rekisteröitiin 1987. Yhdistys lopetti toimintansa Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kielten liikkeenluovutuksen seurauksena vuonna 2018.

Kauppatieteilijöillä ei aluksi ollut varsinaista ainejärjestöä vaan heidän asioitaan edustajistossa ajoi lähinnä VaKaPo – Vaasan Kauppakorkeakoulun Porvarit.

Vuonna 1989 myös ei- porvarilliset kauppatieteilijät saivat oman ainejärjestön Warrantti ry:n, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kari Korkiakoski.

Myös VORU eli Vaasan Opiskelevat Reserviupseerit ry, toimi aktiivisesti 1980-luvulla. Sen vahvaan asemaan vaikuttivat näkyvät ja laajaa luottamusta nauttineetlähde? puheenjohtajat Jukka Ylitalo, Petteri Lehti ja Tero Hirvilammi.

Yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laman iskiessä ja korkeakoulun muuttuessa yliopistoksi VYY:n toiminta oli vahvasti tappiollista ja sitä oli pakko supistaalähde?. Esimerkiksi omasta kesäravintolasta Segelföreningenistä oli luovuttava. Ajan mittaan ylioppilaskunnassa onkin keskitytty tarkemmin ydintoimintaan eli jäsenistön palveluun.

Pienet ylioppilaskunnat päättivät 1990-luvulla yhdistää voimansa. Vaasan ylioppilaskunta aloitti periferiayhteistyötoiminnan Oulun ja Lapin yliopistojen ylioppilaskuntien kanssa. Yhteistyöllä haettiin mm. yhteistä rintamaa SYL:n liittokokouksiin. Vuonna 1995 yhteistyöhön liittyi Kuopion ylioppilaskunta. Vuotta myöhemmin yhteistyöhön liittyivät myös Jyväskylän, Joensuun ja Lappeenrannan ylioppilaskunnat. Uuden yliopistolain myötä niin kutsuttujen periferiaylioppilaskuntien määrä supistuu yhdellä Joensuun ja Kuopion yhdistyessä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnaksi.

Historian saatossa yhteistyötä on viritelty myös ulkomaisten, mm. Uumajan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. 1980-luvulla solmittiin suhteita rautaesiripun taakse. Tämä mahdollisti vierailukäynnit ainakin Moskovaan kansainvälisten suhteiden instituuttiin ja Prahaan paikalliseen kauppakorkeakouluun.

Jotkut opiskelijat hankkivat silloisen järjestelmän mukaiset 20 opintoviikkoa "kansainvälisiä opintoja" opiskelemalla Uumajassa suomea. Uudelleen avatut suhteet Uumajan kanssa tosin jäätyivät saman tien uudelleen, kun VYY:n hallituksen vierailu 1997 onnistui kaatamaan paikallisen ylioppilaskunnan hallituksen. Syynä oli Uumajan ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan omavaltainen ja vastuuton käytös juomatarjoiluihin liittyen[3].

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sääntömääräisiä toimielimiä ovat ylintä päätösvaltaa käyttävä edustajisto sekä operatiivisesta toiminnasta vastaava hallitus. Edustajiston ja hallituksen lisäksi ylioppilaskunnan piirissä toimivat myös hallituksen perustamat valiokunnat ja jaostot.[4]

Edustajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 30-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina yleisillä ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Edustajisto mm. valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä päättää strategisista linjauksista kuten jäsenmaksun suuruudesta ja toimintasuunnitelmasta.[5]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa ja vastaa ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta yhdessä pääsihteerin johtaman sihteeristön kanssa. Hallituksen jäsenet toimivat sekä edunvalvontaan, kulttuuriin ja vapaa-aikaan että yrityssuhteisiin liittyvien tehtävien parissa. Hallituksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen yliopiston opiskelija voisi edistää opintojaan joustavasti ja omaan tahtiin sekä pitää huolta itsestään myös vapaa-ajalla. Hallitus myös valitsee työntekijät.[6]

Ainejärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulta lähtien eri alojen ainejärjestöt ovat ottaneet aktiivisemman roolin edustamiensa opiskelijoiden vapaa-ajanvieton järjestäjinä ja edunvalvojina. Ainejärjestöt järjestävät muun muassa juhlia, kursseja, kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä Vaasassa perinteisesti erittäin suosittuja sitsejä. Nykyään ylioppilaskunnan piirissä toimii viisi ainejärjestöä:

  • Kauppatieteiden opiskelijoiden Warrantti,
  • Teknisten tieteiden opiskelijoiden Tutti,
  • Viestintätieteiden opiskelijoiden Comedia,
  • Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän opiskelijoiden Giga sekä
  • Hallintotieteiden opiskelijoiden Hallinnoijat ry.
  • Kieltenlukijoiden Övertäjät (Arkistoitu – Internet Archive) lopetti toimintansa 2018.

[7]

Vaasan ylioppilastalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan ylioppilaskunnan ylioppilastalo päätettiin rakentaa vuonna 2007 yhdessä Palosaaren Yrityskeskus Oy:n kanssa. Ylioppilastalo-hankkeen perustamisesta ja talon rahoittamisesta päätettiin 1980-luvun puolivälissä, jolloin Ylioppilaskunnan edustajisto päätti korottaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua, ja rahastoida korotuksen tuomat varat ylioppilastalorahastoon. Vaasan ylioppilastalon, Domus Bothnican peruskivi muurattiin 19.11.2007 ja harjakaisia vietettiin 18.4.2008. Ylioppilastalo vihittiin virallisesti käyttöön 24.9.2008.[8]

Hallituksen puheenjohtajat ja pääsihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Puheenjohtaja -
2022 Sara Alasuutari Lauri Tuohiniemi

Johanna Luomala

2021 Elmo Nikula Johanna Luomala
2020 Aleksi Sandroos Johanna Luomala

Kaisa Paavola

2019 Hannes Torppa Kaisa Paavola
2018 Kim Kujala Kaisa Paavola
2017 Juuso Aaltonen Kaisa Paavola
Jaana Asiala
2016 Matilda Vähäkangas Jaana Asiala
2015 Mikko Martikkala Jaana Immonen
2014 Henna Hirvonen Jaana Immonen

Jarkko Seppälä

2013 Daniel Lahti Jarkko Seppälä
2012 Toni Vahevaara Jarkko Seppälä
2011 Juhana Holopainen Jarkko Seppälä,

Mikael Viitala

2010 Visa Kananoja Mikael Viitala
2009 Laura Suutari Mikael Viitala,
Tatu Tanski
2008 Hanna-Leena Pitkänen Tatu Tanski
2007 Lauri Vaisto Tatu Tanski
2006 Piia Rekilä Tatu Tanski,
Jani Peräsarka
2005 Juha Silander Jani Peräsarka
2004 Vihtori Niemelä Jani Peräsarka
2003 Kalle Pinni Jani Peräsarka,
Jukka-Pekka Jauhiainen
2002 Jani Peräsarka Jukka-Pekka Jauhiainen
2001 Katri Lammi Jukka-Pekka Jauhiainen
2000 Lena Koskela Jukka-Pekka Jauhiainen,
Tuuli Tiirikkala (vs.)
1999 Mikko Helkala Tuuli Tiirikkala (vs.),
Johanna Kestilä (vs.),
Jukka-Pekka Peill (Jauhiainen) (vs.),
Samppa Siikavirta
1998 Johanna Kestilä Samppa Siikavirta
1997 Jarkko Savolainen Samppa Siikavirta
1996 Jaakko Lintunen Samppa Siikavirta,
Antti Hakala
1995 Samppa Siikavirta Antti Hakala
1994 Petri Nikkilä Antti Hakala
1993 Erno Tornikoski Antti Hakala,
Eriikka Söderström
1992 Tero Mämmelä Eriikka Söderström
1991 Sari Torsti (1.5.–31.12.),
Miikka Huotari (1.1.–30.4.)
Eriikka Söderström,
Timo Saranpää
1990 Miikka Huotari Timo Saranpää
1989 Ossi Vanhamäki (1.8.–31.12.),
Timo Saranpää (1.1.–31.7.)
Timo Saranpää,
Hannu Schaffter
1988 Mika Puusa Hannu Scaffter
1987 Hannu Schaffter Hannu Schaffter,
Harri Kalliokoski
1986 Hannu Schaffter (22.5.–31.12.),
Harri Kalliokoski (1.1.–13.3.)
Harri Kalliokoski,
Reijo Kotiranta
1985 Kaija Keskinen Reijo Kotiranta
1984 Kaija Keskinen Reijo Kotiranta
1983 Sirpa Koskela (7.10.–31.12.),
Reijo Kotiranta (1.1.–1.6.)
Reijo Kotiranta,
Tero Rintala
1982 Jaana Kaartinen Tero Rintala
1981 Veijo Korhonen Pekka Heikkinen (vs.),
Kimmo Peuranto
1980 Tero Rintala Kimmo Peuranto,
Jussi Itävuori
1979 Kimmo Peuranto Jussi Itävuori
1978 Petri Karttunen Jussi Itävuori
1977 Soile Jaakonsaari Jussi Itävuori,
Esa Karjula
1976 Raimo Pitkänen Esa Karjula
1975 Seppo Rintanen Esa Karjula,
Herkko Saari
1974
(8.5.–31.12.)
Esa Karjula Herkko Saari,
Markku Vuorenmaa,
Pentti Kärkkäinen
1974
(1.1.–23.4.)
Esa Karjula Pentti Kärkkäinen
1973 Pekka Miettinen Pentti Kärkkäinen
1972 Antti Kasi Pentti Kärkkäinen,
Jukka Peltoniemi
1971
(26.2.–31.12.)
Eero Piipponen Jukka Peltoniemi
1970/71
(1.9.1970–
25.2.1971)
Antti Koski Paavo Sippola
1969/70
(18.11.1969–
31.8.1970)
Eero Niemelä Paavo Sippola
1968 Hannu Lahtinen Paavo Sippola

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edustajisto 2019-2020 Vaasan ylioppilaskunta. Arkistoitu 10.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  2. http://vyy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Kohonen, Olli & Kullas, Emilia (toim.): Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan historiikki 1968-2003. [Vaasan yliopiston ylioppilaskunta], 2004.
  4. http://vyy.fi/ylioppilaskunta/toimielimet/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. http://vyy.fi/ylioppilaskunta/toimielimet/edustajisto/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. http://vyy.fi/ylioppilaskunta/toimielimet/hallitus/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. http://vyy.fi/jarjestot/tietoa-jarjestoista/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. http://domusbothnica.fi/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]