VR-Yhtymä

VR-Yhtymä Oy
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1862
Toimitusjohtaja	Mikael Aro
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	rautatieliikenne, maantieliikenne
Liikevaihto	1422,6 milj. € (2010)
Liikevoitto	43,1 milj. € (2010)
Henkilökuntaa	12 376 (2009)
Tytäryhtiöt	Pohjolan Liikenne, VR Track, Avecra, Corenet
Omistaja	Suomen valtio
Kotisivu	vrgroup.fi

VR:n vanha logo

VR-Yhtymä Oy, (liikemerkki: VR Group) (1862–1922 Suomen Valtion Rautatiet, Punaisen Suomen alueella 1918 Suomen Tasavallan Rautatiet, lyh. S.T.R ja 1922–1995 Valtionrautatiet) on Suomen valtion omistama logistiikkakonserni, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomen rautateillä ja maanteillä. Lyhenne VR tulee sanasta Valtionrautatiet, joka oli VR-yhtymän virallinen nimi vuoteen 1995 asti.

Vuosina 2009-2010 toteutettiin muutosohjelma konsernirakennetta uudistettaessa. VR-Yhtymän omistaman, linja-autoliikennettä harjoittaneen Pohjolan Liikenne -konsernin emoyhtiö Oy Pohjolan Liikenne Ab sulautettiin ensin junaliikennettä harjoittaneeseen VR Osakeyhtiöön, jolloin Pohjolan Liikenteen henkilöliikenne siirtyi henkilöliikennedivisioonaan ja tavaraliikenne logistiikkadivisioonaan. Tämän jälkeen VR Osakeyhtiö sulautettiin VR-Yhtymään. Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:n nimi muutettiin Oy Pohjolan Liikenne Ab:ksi. Lisäksi Megasiirto Oy sulautettiin radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja toimittavaan Oy VR-Rata Ab:hen, josta tuli VR Track Oy. Logistiikassa Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistettiin VR Transpoint -brändin alle, ja Transpoint-yhtiöt (Transpoint Internationalia lukuun ottamatta) fuusioitiin VR-Yhtymään. Vuoden 2011 alussa VR-Yhtymä otti liikemerkikseen VR Group, joka oli jo aiemmin yrityksen englanninkielinen rinnakkaistoiminimi.

VR Group koostuu viidestä divisioonasta, jotka ovat henkilöliikenne (VR ja Pohjolan Liikenne), logistiikka (VR Transpoint), palvelut ja tuotanto, radan rakennus ja kunnossapito (VR Track) sekä Venäjä ja kansainväliset toiminnot. Tukitoiminnot, informaatioteknologia sekä talous ja henkilöstö on keskitetty konsernitasolle. Divisioonat muodostuvat yksiköistä ja juridisista yhtiöistä.

• henkilöliikenne: junaliikennettä harjoittaa aputoiminimi VR, linja-autoliikennettä Pohjolan Liikenne sekä catering- ja ravintolatoimintaa Avecra Oy
• logistiikka: VR Transpoint

Yhteensä VR-konsernissa on 28 yhtiötä ja osakkuusyrityksiä 8.

VR Group on liikennöitsijä tai rautatieyritys, kun taas Liikennevirasto on rataverkon haltija. Muidenkin liikennöitsijöiden mahdollisesti päästessä liikennöimään rataverkolla Liikenneviraston ja VR Groupin erilaiset roolit korostuvat jatkossa entistä voimakkaammin.

Henkilöliikenteen osalta VR Group hoitaa sekä pääkaupunkiseudun lähiliikennettä että kaukoliikennettä, myös kansainvälistä yhteyttä Pietariin ja Moskovaan.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole varsinaista lähiliikennettä eikä paikallisjunia. Siellä taajamajunat pysähtyvät pikajunia ja Intercity-junia tiheämmin ja yhdistävät näin pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Pikajunat, InterCity-junat ja Pendolinot yhdistävät suuremmat kaupungit. Useimpien kaukoliikenteen junien lähtö- tai määräasema on Helsinki, mutta niitä kulkee myös esimerkiksi Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle ja päinvastoin. Suora makuuvaunuyhteys on myös Turun ja Oulun sekä Turun ja Rovaniemen välillä, mutta tällöin vaunut siirretään matkan varrella, Tampereella, junasta toiseen.

Rautateiden turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikenteen turvallisuusvirasto.

Kalusto

Veturit

Dv12-mallinen dieselveturi

VR Groupilla on kaupallisessa liikenteessä käytössä kaksi sähköveturityyppiä: Sr1 ja Sr2 ja kolme dieselveturityyppiä: Dv12, Dr14 ja Dr16.

Sähköveturit

Ensimmäiset Sr1-luokan veturit tilattiin vuonna 1973 neuvostoliittolaiselta Novotšerkasskin veturitehtaalta, joka valmisti vetureita 110 kappaletta ja niitä ennen yhden prototyypin. Sr1 onkin nykyisin Suomen runsaslukuisin sähköveturityyppi. Alkuvaikeuksien jälkeen se on osoittautunut erittäin luotettavaksi. Ensimmäinen Sr1-veturi, 3001, saapui Suomeen 4. syyskuuta 1973. Vuonna 1993 Hyvinkään konepaja kokosi ylimääräisestä korista ja muista varaosista veturin 3111. Verrattuna vastaavan ikäisiin länsimaisiin sähkövetureihin on Sr1 teholtaan pienempi. Kolme Sr1-veturia on tällä hetkellä hylätty.

Ensimmäinen Sr2 valmistettiin vuonna 1995. Vuoteen 2003 mennessä vetureita rakennettiin 46 kappaletta. Sr2:n suurin sallittu nopeus on 210 km/h. Koeajoissa sillä on ajettu 232 km/h. Nopeus 230 km/h oli merkittynä joissakin vetureissa, mutta sittemmin tätä lukua on alennettu voimassa olevan hyväksynnän mukaiseksi. Tähän mennessä yhtäkään Sr2-sarjan veturia ei ole hylätty.

Dieselveturit

VR Group operoi kolmea dieselveturityyppiä kaupallisessa liikenteessä; nämä ovat Dv12, Dr14 ja Dr16. Dr16-veturi on dieselsähköinen veturi, josta on mahdollista syöttää virtaa matkustajavaunuihin.

Siniset vaunut

Pääartikkeli: Siniset vaunut

Sininen päivävaunu

Siniset vaunut eli saksalaisvaunut eli VR:n siniharmaat teräskoriset pikajunavaunut ovat olleet ensisijaisia pikajunavaunuja VR:n liikenteessä 1970-luvulta asti. Ne korvasivat kaukoliikenteestä ruskeat vaunut, jotka olivat puukorisia. Vanhimmat vaunut ovat jo melko vanhoja, ja niitä on romutettu tai siirretty Suomen armeijan käyttöön uusien yksi- tai kaksikerroksisten Intercity-vaunujen ja Pendolino-junien valmistuessa. Vanhoja vaunuja on myös sijoitettu taajamajunavaunuksi. Sinisten makuuvaunujenkin käyttö vähentynee tulevina vuosina uusien kaksikerroksisten makuuvaunujen valmistuessa. Viimeiset vaunut on tarkoitus poistaa liikenteestä vuoteen 2015 mennessä. Lähes kaikki vanhemman sarjan sileäkattoiset siniset vaunut on romutettu ja uudemman, vekkikattoisen sarjan romutuskin on jo alkanut.

Intercity-vaunut

Pääartikkeli: Intercity Suomessa

Suomessa VR Group liikennöi Intercity-junia kaikilla merkittävillä reiteillä (muun muassa Helsinki–Tampere–Oulu–Rovaniemi, Helsinki–Turku, Helsinki–Kajaani, Helsinki–Joensuu sekä Turku–Tampere/Pieksämäki). Junien huippunopeus on radasta, veturista ja junatyypistä riippuen 140–200 km/h. Intercity-junien huippunopeus on 160 km/h ja uudempien kaksikerroksisten Intercity²-junien jopa 200 km/h. Intercity-junan tunnistaa punavalkoisesta tai uusituissa vaunuissa vihervalkoisesta värityksestä, ja vaunun litteran kirjaimesta x (yksikerroksinen) tai d (kaksikerroksinen). Kaksikerrosvaunuissa on ilmastointi, ja ne ovat uudenaikaisia ja moderneja.

Pendolino

Pääartikkeli: Sm3

Suomessa nopein junatyyppi on Pendolino. Suomen Pendolinot ovat kuusivaunuisia. Junia voidaan yhdistää enintään kahden yksikön mittaisiksi. Kallistuvan korin ansiosta Pendolino voidaan ajaa kaarteisiin 35 prosenttia muita junia nopeammin. Pendolinoilla liikennöidään vilkkaimpiin matkustusaikoihin, ja se pysähtyy pääosin vain suurimmilla asemilla. Junan suurin nopeus on 220 km/h. Ensimmäiset Pendolinot tilattiin vuonna 1992.

Lähiliikennekalusto

Lähijunavuorot ajetaan sähkökäyttöisillä Sm1-, Sm2-, Sm4- tai Sm5-moottorivaunuilla, ja dieselkäyttöisillä Dm12-moottorivaunuilla. Lähiliikenteessä on käytössä myös erillisiä punaväritteisiä lähiliikennevaunuja, jotka kulkevat Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Kouvola -reiteillä.

Kaluston lukumäärä

	Juna/vaunu	Lukumäärä	Tyyppi	Paikkamäärä
Pendolino	Sm3	18	Suurnopeusjunayksikkö	309
Intercity-vaunut	Expt	18	Yksikerroksinen 2. luokan lemmikkivaunu tupakointitilalla	52
	Ex	44	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu	79
	Ed	34	Kaksikerroksinen 2. luokan vaunu	113
	Edb	30	Kaksikerroksinen business- ja 2. luokan vaunu	110
	Edfs	31	Kaksikerroksinen 2. luokan konduktööri- ja kärrymyynnin tukipistevaunu	72+2
	Eds	12	Kaksikerroksinen 2. luokan palveluvaunu	83+2
	Edm	40	Kaksikerroksinen makuuvaunu	38
	Rx	12	Yksikerroksinen ravintolavaunu	53
Siniset päivä- ja yöpikajunien vaunut	Ein	99	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu	80
	Ei	16	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu tupakointitilalla	62
	Eip	36	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, paikkoja lemmikkien kanssa matkustaville	76
	Eipt	13	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, hytti lemmikkien kanssa matkustaville	46
	EFit	35	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu, konduktööri- ja matkatavaraosasto	46
	EFiti	14	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu invapalveluilla, konduktööri- ja matkatavaraosasto	31+3
	Rk	11	Yksikerroksinen ravintolavaunu	60
	Rkt	19	Yksikerroksinen ravintolavaunu	44
	Rbkt	6	Yksikerroksinen baarivaunu	56
	CEmt	72	Yksikerroksinen makuuvaunu	35
	A 20	1	Yksikerroksinen konferenssivaunu	24
	A 40	1	Yksikerroksinen salonkivaunu	14
	A 41	1	Yksikerroksinen salonkivaunu	14
	A 42	1	Yksikerroksinen salonkivaunu (Presidentin vaunu 1992-2004)	10 istuma- ja 6 makuupaikkaa
	A 60	1	Yksikerroksinen näyttelyvaunu
Taajamajunat ja Lähiliikenteen junat	Dm12	16	Dieselmoottorijuna	63
	Eil	49	Lähiliikennevaunu	113
	Eilf	8	Lähiliikennevaunu (lipunmyynti)	93
	Sm1/Eio	49	Lähiliikenteen sähkömoottorijuna	191
	Sm2/Eioc	50	Lähiliikenteen sähkömoottorijuna	200
	Sm4	30	Matalalattiainen lähiliikennejuna	184+100
Kansainväliset idän liikenteen vaunut	Chfy	2	Yksikerroksinen 1. luokan vaunu ("Sibelius")	47
	Exy	6	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu ("Sibelius")	79
	Einy	3	Yksikerroksinen 2. luokan vaunu ("Sibelius")	80
	Rky	1	Yksikerroksinen ravintolavaunu ("Sibelius")	53

Näiden lisäksi VR Group on vuokrannut 20 uutta kaksikerrosvaunua (15 Ed, 5 Edfs) sekä tilannut 10 uutta kaksikerroksista makuuvaunua.

Katso myös

• Suomen rautatieliikenne

Aiheesta muualla

• VR Groupin kotisivut
  • VR (henkilöjunaliikenne)
  • Pohjolan Liikenne (linja-autoliikenne)
  • VR Transpoint
  • VR Track
  • Avecra
  • Corenet
• VR sai epäpalkinto Seitikin – ”jatkuvaa matkustajista piittaamatonta toimintaa”. Rantapallo.fi 19.1.2012.