Väriopuntia
| Väriopuntia | |
|---|---|
 Väriopuntia (Opuntia cochenillifera) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: | Opuntioideae |
| Suku: | Opuntiat Opuntia |
| Laji: | cochenillifera |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Väriopuntia (Opuntia cochenillifera) on opuntioiden sukuun kuuluva kaktuslaji.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väriopuntia kasvaa puumaiseksi ja monihaaraiseksi, kolme tai neljä metriä korkeaksi. Varsinivelet ovat vastapuikeita, vihreitä ja jopa 25 cm pitkiä. Lehdet ovat pieniä, naskalimaisia ja varhain karisevia. Areolit eli kääpiöversot sijaitsevat etäällä toisistaan, ja niissä on villakarvaa sekä pieniä, keltaisia väkäskarvoja (glokidioita); piikit puuttuvat. Kukat ovat kapeita, ruusunpunaisia, korkeintaan 5,5 cm pitkiä. Kukkapohjuksessa vartalon ympärillä on paljon glokidioita. 5 cm pitkä hedelmä on punainen.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väriopuntia lienee kotoisin Meksikosta, mutta on nykyään levinnyt kaikkialle maapallon lämpimiin osiin, koska sitä on viljelty väriaineen vuoksi ja se on karannut viljelyksestä.[2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väriopuntiaa on viljelty väriaineen vuoksi. Sitä kerrotaan käytetyn myös lääkekasvina. Puuainesta on käytetty huonekalujen valmistukseen.[2]
Väriaine ei oikeastaan ole kasvin itsensä tuottamaa, vaan se saadaan Dactylopius-kilpikirvalajeista, jotka imevät opuntioiden nesteitä. Kirva tuottaa karmiininpunaista happoa, jolla se torjuu saalistavia muurahaisia. Väriainetta on käytetty jo 2 400 vuotta sitten Perussa kankaiden värjäykseen, ja asteekkihallitsijat käyttivät sillä värjättyjä viittoja. Espanjalaiset valloittajat kohtasivat laajoja asteekkien väriopuntiaviljelmiä saavuttuaan Meksikoon, ja kuivattuja kirvoja ja väriainetta alettiin kuljettaa myös Eurooppaan. Sitä käytettiin vielä niinkin myöhään kuin Yhdysvaltain vapaussodassa brittisotilaiden ja Kanadan ratsupoliisien takkien värjäykseen. Nyttemmin karmiininpunaista väriä on alettu tuottaa synteettisesti, mutta muun muassa ruoan ja juoman värjäämiseen ja kosmetiikassa käytetään yhä viljelmiltä saatua väriainetta. Viljelyä harjoitetaan Meksikossa, Perussa, Chilessä, Kanariansaarilla ja useissa Afrikan maissa. Suurin tuottaja on Peru.[3]
Lääkekasvikäytössä väriopuntia on Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Sillä torjutaan sieni-infektioita.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anderson E. F.: The Cactus Family. Portland, Oregon: Timber Press, 2001. ISBN 0-88192-498-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Arreola, H., Ishiki, M. & Terrazas, T.: Nopalea cochenillifera IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.9.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Anderson 2001, s. 492.
- ↑ Anderson 2001, s. 64.
- ↑ Anderson 2001, s. 61.
| ||||||||||