Värintoistoindeksi
Wikipedia
Värintoistoindeksi (lyhenne CRI, englanniksi colour rendering index) eli Ra-indeksi on suure, jolla mitataan valonlähteen kykyä toistaa värejä verrattuna ihanteelliseen valonlähteeseen eli mustaan kappaleeseen tai muuhun referenssisäteilijään. Värintoistoindeksi ilmoitetaan lukuna asteikolla nollasta sataan, missä 0 tarkoittaa täysin monokromaattista valoa, jossa värit eivät toistu lainkaan, ja 100 täysin jatkuvaspektristä valoa eli täydellistä värintoistoa. Värintoistoindeksi ei ilmoita valon väriä, vaan sen ilmoittaa värilämpötila.
Värintoistoindeksi määritetään vertaamalla kahdeksan eri värin toistumista referenssivalossa ja tarkasteltavassa valossa. Kunkin värin kohdalla mitataan ero sijoittumisessa väriavaruuteen, ja indeksiluku lasketaan eroista tietyn kaavan avulla. Värintoistoindeksi on siis objektiivinen, ei subjektiivinen suure.
Yli 80 oleva värintoistoindeksi tarkoittaa yleensä varsin luonnollisen näköistä valoa, kun taas indeksiltään alle 70:n oleva valo havaitaan luonnottomana tai värittyneenä, tai jotkin tietyt kohteet näyttävät valossa omituisilta. Valo- tai videokuvauksessa käytettävän valonlähteen värintoistoindeksin on syytä olla vähintään 90. Yleisistä valonlähteistä hehkulampuilla, jotka ovat likimäärin mustia kappaleita, on värintoistoindeksi 100, samoin kuin auringonvalolla. Teollisuus- ja liikennevalaisimien värintoistoindeksit ovat usein 20 – 60 (matalapainenatriumlampulla 0). Tavallisten loisteputkien värintoistoindeksit ovat jopa 80 – 85.
Värintoistoindeksin ei nykyään katsota tyydyttävästi mittaavan uusien valonlähteiden, kuten parannettujen loisteputkien ja muiden purkauslamppujen sekä valkoisten ledien subjektiivisia ominaisuuksia, ja kansainvälinen valaistuskomissio CIE valmistelee uutta, tarkempaa menetelmää.
