Värianalyysi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Värianalyysi tarkoittaa joko värillisen kohteen ominaisuuksien tai vaikutusten mittaamista ja tutkimista (vrt. esimerkiksi spektrometri, densitometri). Värianalyysilla voidaan tarkoitetaan myös kosmetiikkateollisuuden piirissä kehitettyä markkinointistrategiaan kuuluvaa myynninedistämistoimintaa. Tähän toimintaan liittyvää "värianalyysia" saattavat harjoittaa esimerkiksi kosmetologit muun ammattitoimensa ohessa.

Analyysin idea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menetelmien perusteiden mukaan värianalyysilla haetaan harmoniaa ihmisen kehon väreille suhteessa niihin väreihin, joita hän ottaa ulkopuolelta käyttöönsä - vaatteet, meikit ja muut tehosteet eli korut, asusteet jne. Lähtökohtaisesti pyritään tukemaan asiakkaan omia värejä, joita korostetaan värianalyysin mukanaan tuomilla vaatesävyillä. [1] Värianalyysin harrastajien mukaan oikein valitut värit kohottavat kasvonpiirteitä sekä tekevät ihosta heleän ja puhtaan näköisen. Väärin valittujen värien väitetään tekevän kasvoista väsyneen näköiset ja korostavan niissä olevia juonteita ja ryyppyjä. [2]

Värianalyysit ovat rantautuneet myös yritysmaailmaan, erityisesti kansainväliseen toimintaan.[1]

Värianalyysin teko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värianalyysi tehdään esimerkiksi vertaamalla ihonväriä testivärikankaisiin. Kankaita kokeillaan testattavan kasvoja vasten ja katsotaan miten sävy vaikuttaa kasvoihin. Testikankaiden sävyistä valitaan miellyttävämpi. Eri analyyseissä on eri perusteita valita suositeltava väriskaala asiakkaalle. Värianalyysin päätteeksi asiakas saa yleensä värikartan, jota voi käyttää esimerkiksi vaateostoksilla käydessään.[2] Analyysin tekemiseen käytetään usein tietokoneohjelmia, jotka pystyvät erottamaan kymmeniä miljoonia värisävyjä toisistaan ja tulokseksi voidaan saada hyvin yksilöllisiä värikarttoja.

Värisävyjen jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Four seasons.jpg

Värianalyysit jakavat usein sävyt lämpimiin (kevät ja syksy) ja viileisiin (kesä ja talvi). Analyysien mukaan pohjoismaalaisilla ja etelämaalaisilla on luonnostaan erilainen perusväri ihossa, jonka perusteella he kuuluvat eri kasteihin sävyissä. Teorian mukaan etelämaalaisten ”oliivinen” perusväri ja verevät, tummat sävyt ovat syksyn ihmisten perusvärejä. Vaaleat pohjoismaalaiset sinisine silmineen edustavat kesää. Talvilla on usein voimakas kontrasti, he voivat olla tummatukkaisia ja ruskeasilmäisiä tai valkohiuksisia ja sinisilmäisiä. Irlannista taas löytyy analyysiperiaatteiden mukaan tyypillisiä kevätihmisiä punaisine tukkineen ja pisamineen.[1]

Kevät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltapohjaisia, puhtaita ja raikkaita värisävyjä, kukkaan puhkeavan keväisen luonnon värejä. Esimerkiksi luonnonvaalea, kameli, puhdas lämmin punainen, persikat, sitruunankuorenkeltainen, omenanvihreä, lämmin turkoosi.[2]

Kesä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuulaita ja raikkaita, viileitä ja puuterisia värejä, jotka on sävytetty valkoisella. Kesän sävyjä ovat pastellit, roosat, vaaleanpunaiset ja hempeät lilat. Muita kesän sävyjä: kova valkoinen (t-paidanvalkoinen), nutrianruskea ja farkunsininen.[2]

Syksy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltapohjaisia lämpimiä, mausteisia ja murrettuja sävyjä, voimakkaampia kuin kevään sävyt. Syksyn kuuluu paljon erisävyisiä ruskeita. Muita sävyjä muun muassa osterinvalkoinen, oikein kirkas oranssi ja oliivinvihreä.[2]

Talvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viileänkohtalokkaita, dramaattisia värisävyjä, jotka on taitettu mustalla tai harmaalla. Talven sävyissä on harmaita, tummansinisiä ja jäisiä sävyjä. Muita talven sävyjä: puhdas valkoinen, vihreä sametti, aniliinpunainen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ulla M. Hoikkala: Värianalyysi - iloa, valoa ja vähän hupia elämään (luettu 8.8.2008)
  2. a b c d e f www.nicehouse.fi: Muoti ja tyyli - värit - luettu 8.8.2008