Lohtaja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Väliviirre)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä Suomen kunnasta. Lohtaja on myös Kajaanin kaupunginosa.
Lohtaja
Lochteå
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kokkola

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°01′25″N, 023°30′20″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kokkolan seutukunta
Kuntanumero 429
Hallinnollinen keskus Lohtajan kirkonkylä
Perustettu 1578
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kokkola
Kälviä
Ullava
Lohtaja
– syntynyt kunta Kokkola
Pinta-ala 807,95 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 288,57 km²
– sisävesi 2,18 km²
– meri 517,2 km²
Väkiluku 2 791  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 9,67 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 18,4 %
– 15–64-v. 62,8 %
– yli 64-v. 18,8 %
Ohtakarin kalastajakylä
Lohtajan kirkko

Lohtaja (ruots. Lochteå) on Lohtajan kirkonkylän ja lähikylien muodostama alue Kokkolan kaupungin pohjoisosassa ja entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Pohjanmaahan kuuluvassa Kokkolan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3.12.2007, ja liitos astui voimaan 1.1.2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola, ja sillä oli tuolloin yli 45 000 asukasta.[4] Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen ja siellä asui ennen lakkautusta 2 791 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 807,95 km2, josta 517,2 km2 oli merialueita ja 2,18 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys oli 9,67 asukasta/km2. Lohtajan naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Himanka, Kannus ja Kälviä.

Lohtaja tunnetaan erityisesti Vattajanniemellä sijaitsevasta laajasta lentohiekka-alueesta ja sen hiekkarannasta,[5] josta tosin suurin osa on puolustusvoimien käytössä harjoitus- ja ampuma-alueena. Alueen säilyttämiseksi siviilikäytössä on perustettu yhdistys Pro Vattaja. Niemen kärjessä lyhyen pengertien päässä on Ohtakarin saari, missä sijaitsee vanha kalastajakylä kalastusmuseoineen, kalasatama, nykyään näkötornina toimiva pooki, vanha jatulintarha sekä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ylläpitämä leirikeskus. Saaressa kävijöiden rituaaleihin kuuluu kiven heittäminen leirikeskuksen alueella sijaitsevaan kivikasaan.

Lohtajan merkittävimpiä tapahtumia ovat jokakesäiset Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat sekä kalajuhlat, joista merkittävimmät pidetään Ohtakarissa. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat järjestettiin 40. kerran vuonna 2018.

Lohtajan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla Ohtakarin siikavelli.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohtajan pitäjän vanha sinetti

Lohtajan Viirrejoelta, Alaviirteeltä löytyi vuonna 1930 noin 70 cm pitkä mammutin reisiluun pala, joka on arvioitu yli 24 000 vuoden ikäiseksi.

Lohtajan alue oli kivikaudella vielä meren alla. Vanhimpia asutukseen viittaavia löytöjä on joukko rautakautisia kiviröykkiöhautoja, joista osan arvellaan olevan peräisin pronssikaudelta. Silloisten asukkaiden on arveltu saaneen elantonsa kalastuksella. Pysyvä asutus Lohtajalle syntyi keskiajalla, jolloin rannikkoa pitkin suuntautui eränkäyntiä pohjoiseen. Paikannimistöstä päätellen Lohtajan ensimmäiset asukkaat olivat kotoisin Satakunnasta. Uuden ajan alussa Lohtajalla oli jo vankka asutus.[7]

Lohtaja kuului alkujaan Pietarsaaren suurpitäjään ja vuodesta 1467 silloin syntyneen Kokkolan yhteyteen. Lohtajasta muodostettiin kappeli vuonna 1517 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1578. Lohtajan hallintopitäjä muodostettiin vuonna 1546, ja alun perin siihen kuuluivat myös Rahjan kylä Kalajoelta, muutama talo Evijärveltä sekä Reisjärvi kokonaisuudessaan. Lohtajan kappeliseurakunniksi perustettiin Lestijärvi 1500-luvun lopulla ja Toholampi vuonna 1775. Toholampi erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1859, ja Lestijärvi itsenäistyi Toholammista vuonna 1906. Lohtajan kappeleina ovat olleet myös Kannus ja Himanka, joista edellinen itsenäistyi vuonna 1859 ja jälkimmäinen vuonna 1898.[7][8]

Suomen sodan aikana ruotsalais-suomalainen pääarmeija vetäytyi Oravaisten taistelun jälkeen Lohtajalle, jonka pappilaan ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor asettui esikuntineen syyskuun lopulla 1808. Täällä hän allekirjoitti venäläisten kanssa Lohtajan aselevon 29. syyskuuta 1808. Samalla Klingspor kuitenkin sai pyytämättään eron ylipäällikön tehtävästä, venäläiset sanoivat aselevon irti ja vihollisuudet alkoivat jälleen 27. lokakuuta.[7]

Valtio pakkolunasti pääosan Vattajanniemestä vuonna 1946 puolustusvoimille ilmatorjuntajoukkojen harjoitus- ja leirialueeksi. Ensimmäiset ilmatorjuntajoukkojen harjoitukset Vattajanniemellä järjestettiin vuonna 1952.[7]

Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3. joulukuuta 2007, ja liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola, ja sillä oli tuolloin yli 45 000 asukasta.

Lohtajan museomäelle rakennettiin vuonna 2009 vanhan mallin mukainen harkkohytti, joka otettiin käyttöön ensi kerran vuonna 2013.[9]

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohtaja-nimellä on saamelaisperäinen, lahtea merkitsevä tausta (vrt. lahtea merkitsevät pohjoissaamen luokta, inarinsaamen luohtâ, koltansaamen luõhtt). Nimen loppuosan -ja tausta on epäselvä.[10]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohtajalla on viisi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[11]

Kulmakuntia Lohtajalla ovat Koskenkylä, Sorto ja Uusikylä.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohtajan kirkonkylässä on muun muassa Sale-myymälä, apteekki, parturi-kampaamo, kirpputori ja kukkakauppa. Kylän pinnassa on myös ravintola-baari Casa.

Kunnallisia palveluita löytyy terveysasema, kirjasto ja monitoimihalli. Lohtajan kirkonkylän koulu on suomenkielinen koulu, joka tarjoaa perusopetusta luokilla 1–6 sekä Lohtajan yläkoulu joka tarjoaa perusopetusta luokille 7-9. Kirkonkylän koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmä. [12]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohtajan seurakunnalla on toimintaa Lohtaja-talossa[13] ja kirkkoherranvirasto Lohtajan pappilassa.[14][15] Sen kirkkona toimii Lohtajan kirkko.

Lohtajalla toimii myös Lohtajan helluntaiseurakunta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelisuuden evankeliumijuhla on järjestetty Lohtajalla vuosina 1981 ja 2013.[17]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohtajan läpi kulkee valtatie 8, pohjoiseen päin Kalajoelle ja Ouluun, etelään päin Kokkolaan. Yhdystie 7715 on Lohtajan alueella kulkeva yhdystie, jonka pituus on noin 15 kilometriä. Tie palvelee lähinnä paikallista liikennettä ja yhdistää Lohtajan kyliä toisiinsa ja valtatieverkkoon. Tien ympäristö on määritelty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.

Etäisyyksiä Lohtajalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja lohtajalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ http://www.kuntaliitosselvitys.kokkola.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Vattajanniemi Ymparisto.fi-sivusto. 12.8.2013. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Aluehallintovirasto. Viitattu 19.1.2014.
  6. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 164. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  7. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 47–52. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  8. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 546. Helsinki: Otava, 1963.
  9. ↑ Lohtajalaiset herättivät harkkohytin henkiin yle.fi 10.9.2013
  10. ↑ Paikkala, Sirkka et. al.: Suomalainen paikannimikirja Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63b. 2007. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.4.2023.
  11. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 47. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  12. ↑ Lohtajan Kirkonkylän koulu Kokkola. Viitattu 15.3.2021.
  13. ↑ Lohtaja-talo Lohtajan seurakunta. Viitattu 6.11.2022.
  14. ↑ Lohtajan Seurakulma Lohtajan seurakunta. Arkistoitu 7.3.2021. Viitattu 15.3.2021.
  15. ↑ Lohtajan pappila Lohtajan seurakunta. Viitattu 15.3.2021.
  16. ↑ a b Muita museokohteita Kokkolan alueella Kokkola. Viitattu 8.1.2023.
  17. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luho, Ville & Luukko, Armas: Suur-Lohtajan historia. 1, Esihistoriallisesta ajasta Suomen sotaan. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1957.
  • Junkala, Leevi & Niemelä, Maria: Suur-Lohtajan historia. 2, vuodet 1809-1917. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
  • Ekman-Salokangas, Ulla: Suur-Lohtajan historia. 3, 1910-luvulta 1980-luvulle. Kannus: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 2004. ISBN 952-91-6973-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lohtaja.
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lohtaja&oldid=22197404”