Vähäsinisiipi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vähäsinisiipi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Sinisiipiset Lycaenidae
Alaheimo: Polyommatinae
Suku: Brephidium
Laji: exilis
Kaksiosainen nimi

Brephidium exilis
Boisduval, 1852

Katso myös

  Vähäsinisiipi Wikispeciesissä
  Vähäsinisiipi Commonsissa

Vähäsinisiipi (Brephidium exilis) on pohjoisamerikkalainen sinisiipilaji ja maailman pienikokoisin päiväperhonen.[1][2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni, yläpinnaltaan kuparinruskea perhonen, jonka siipien tyviosassa on sinistä väriä. Siipien reunus on valkoinen ja etenkin takasiivessä siihen liittyy mustia täpliä. Siipien alapinta on tyviosasta harmaa ja kärkiosasta ruskea. Takasiiven keskellä on kolme mustaa pilkkua ja rivi mustia, valkokeskustaisia täpliä siiven ulkoreunassa. Siipiväli on 12–20 mm, mutta jopa alle 10 mm:n kokoisia yksilöitä esiintyy.[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähäsinisiipeä tavataan Etelä-Amerikan pohjoisosista Keski-Amerikan poikki Yhdysvaltojen eteläosiin Kaliforniasta Texasiin. Vaeltaneita yksilöitä tavataan aina Oregonin korkeudella saakka. Levinneisyytensä pohjoisemmissa osissa lentoaika on heinäkuusta syyskuuhun, etelämpänä laji lentää ympäri vuoden.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolapitoista ja emäksistä maaperää suosiva perhonen, jonka tyypillisiä elinympäristöjä ovat merenrannat, autiomaat ja suolaisten soiden ympäristöt. Koiraat lentävät kasvillisuuden joukossa aktiivisesti etsimässä naaraita. Naaras laskee munansa erityisesti ravintokasvin lehtien yläpinnoille. Kotelo talvehtii.[3][4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka on polyfagi, joka elää erityisesti savikoilla (Chenopodium) ja maltsoilla (Atriplex).[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6 s. 289
  2. http://thelongestlistofthelongeststuffatthelongestdomainnameatlonglast.com/smallest63.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c http://www.butterfliesandmoths.org/species/Brephidium-exilis
  4. http://caymanbutterflies.org/QEbutt/b_indi/lycae/brephi_e_t.html
  5. http://butterfliesofamerica.com/brephidium_e_exilis.htm (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]