Lääkkeiden väärinkäyttö
Lääkkeiden väärinkäyttö tarkoittaa ilmiötä, jossa henkilö käyttää lääkettä väärin eli toisin kuin lääketieteen ammattilainen on ohjeistanut tai laajemmin toisin kuinka niitä on tarkoitettu käytettävän (muuhun kuin lääkekäyttöön). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa lääkkeiden väärinkäyttö määriteltiin reseptin vastaiseksi käytöksi tai käytöksi ilman reseptiä.[1] Kyselytutkimusten perusteella yleisin syy lääkkeiden väärinkäyttöön on nukkuminen tai sen helpottaminen. Sen taustalla on usein traumatisoituminen.[2]
Lääkkeiden väärinkäyttö voi olla myös lääkkeen käyttöä päihtymistarkoituksessa, ja tällöin käytetyt lääkeaineet ovat verrattavissa niin sanottuihin laittomiin huumeisiin. Esimerkiksi opioideja sisältäviä kipulääkkeitä saatetaan väärinkäyttää käyttämällä niitä silloin kun henkilöllä ei ole sellaista lääkitystä vaativaa kipua. Lääkkeiden väärinkäyttöön liittyvät lääkkeiden katukauppa, lääkereseptien väärennökset ja lääkärit, jotka kirjoittavat lääkereseptejä ilman potilaan tilan asiaankuuluvaa määrittämistä. Lääkkeiden käyttöön päihtymistarkoituksessa voi liittyä sekakäyttöä.lähde?
Lääkkeiden väärinkäyttöä tilastoidaan heikosti, sillä väärinkäytön raja on vaikea määritellä. Määrättyjen lääkeannosten määristä ei voida vetää johtopäätöksiä, koska ne ovat mm. henkilön ruumiinpainon ja kehittyneen toleranssin mukaan yksilöllisiä.
Väärinkäytettyjä lääkeaineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päihteenä käytetään erityisesti ahdistuksen, unettomuuden tai kivun hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.[3] Kyselytutkimusten perusteella yleisin syy lääkkeiden väärinkäyttöön on nukkuminen tai sen helpottaminen.[1][4] Lääkkeen päihdekäyttöpotentiaaliin vaikuttavat lääkkeen imeytymisnopeus ja sen aikaansaaman mielihyväkokemuksen intensiteetti.[5]
Yleisiä väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat PKV-lääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit, opioidit, amfetamiinijohdokset ja -seokset. Vuonna 2008 rikosilmoituksissa eniten tavatuimmat: Diapam (diatsepaami), Rivatril (klonatsepaami), Tenox (tematsepaami) ja Xanor (alpratsolaami).[3] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan valvonnan kannalta keskeisiä lääkkeitä ovat: kodeiini (Panacod, Ardinex), kovaan kipuun tarkoitetut opioidit, ”matala-mg”-bentsodiatsepiinit (alpratsolaami, klonatsepaami, loratsepaami, midatsolaami), bentsodiatsepiinien kaltaiset nukahtamislääkkeet (kuten tsopikloni), pregabaliini ja stimulantit (ADHD-lääkkeet).[6] ADHD-lääkkeiden päihdekäytön riski on pienin atomoksetiinilla ja bupropionilla ja suurin lyhytvaikutteisella metyylifenidaatilla ja amfetamiinivalmisteilla.[5]
Kolme neljästä lääke- ja huumeaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon hakeutuneesta käyttää opioideja.[7]
Suomessa 2000-luvulla buprenorfiinin väärinkäyttö on korvannut heroiinin käytön.[8]
Painonhallintaan väärinkäytettynä diabeteslääke semaglutidi on saanut 2020-luvulla merkittävän aseman ilmeisesti sosiaalisen median ansiosta.[9]
Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valvira ei tilastoi lääkkeiden väärinkäyttöä. Lääkkeiden väärinkäyttöä tilastoidaan heikosti, sillä väärinkäytön raja on vaikea määritellä. Määrättyjen lääkeannosten määristä ei voida vetää johtopäätöksiä, koska ne ovat yksilöllisiä.[10]
Opioideja käyttävillä kipupotilailla väärinkäyttöä esiintyy 21–29 %:lla ja riippuvuutta 8–12 %:lla.[11]
Karjalainen, K. & Hakkarainen, P. vuoden 2013 tutkimuksen mukaan noin 250 000 suomalaista on joskus väärinkäyttänyt lääkkeitä. Tutkimuksen mukaan noin seitsemän prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä (15–69 vuotta) oli joskus elämänsä aikana väärinkäyttänyt lääkkeitä ja viimeisen vuoden aikana alle kolme prosenttia. Tutkimuksen mukaan yli puolet lääkkeitä joskus väärinkäyttäneistä henkilöistä ei ollut käyttänyt niin sanottuja laittomia huumeita.[12][4]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2012 väestötutkimuksen mukaan noin kolmekymppisistä miehistä joka kymmenes on käyttänyt lääkkeitä päihtymistarkoituksessa.[13] Lääkkeiden väärinkäyttö on Suomessa yleisempää naisilla kuin miehillä.[1] Yhdysvalloissa ADHD-tarkkaavaisuushäiriöön tarkoitettujen stimulanttilääkkeiden väärinkäyttö on yleistynyt teinien keskuudessa.[14]
Vuoden 2008 syyskuussa reseptiväärennöksiä todettiin Suomessa 913.[3] Vuosittain n. 50 lääkäristä tehdään reseptien kirjoittamisen vuoksi valitus, kun lääkäreitä on Suomessa noin 24 000. 10–15 lääkäriä saa reseptinkirjoitusrajoituksen vuosittain.[6] Terveydenhuollon ammattihenkilökunnan ammattioikeuksien poisto- ja rajoituspäätökset ovat nousseet Suomessa 2000–2012.[15] Päihdeongelmaisista hoitajista moni on hakeutunut vanhustenhuoltoon tai kotisairaanhoitoon, joissa lääkkeisiin pääsee helpoimmin käsiksi.[16]
Reseptiväärennöksien lisäksi käyttäjät ovat kiertäneet lääkäriltä toiselle hankkimassa useita reseptejä. Suomessa reseptiväärennöksien ja reseptien keräämisen ehkäisemiseksi on otettu käyttöön sähköinen resepti. Järjestelmän avulla lääkäri näkee potilaan lääkehistorian suoraan koneeltaan ja sähköistä reseptiä on liki mahdoton väärentää. Järjestelmän käyttöönotto on kuitenkin johtanut osaltaan lievään apteekkimurtojen ja -ryöstöjen lisääntymiseen[17][18] sekä lisääntyneeseen eläimille tarkoitettujen lääkkeiden väärinkäyttöön.[19] Huumepoliisin näkökulmasta katukauppaan valuva reseptilääkemäärä on silti melko pieni. Merkittävämmän ongelman muodostavat perinteiset huumeet, muuntohuumeet ja ulkomailta salakuljetetut lääkkeet.[20] PKV-lääkkeiden ja huumausainelääkkeiden paperisen lääkemääräyksen oli määrä poistua kokonaan käytöstä 1.1.2015. Koska kaikki potilastietojärjestelmät eivät olleet tähän vielä valmiita, on uusi määräaika 1.11.2015, jonka jälkeen PKV- ja huumausainereseptit on kirjoitettava aina sähköisinä.[21]
Vaarallisuus ja sekakäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Lääkeaine | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |
| Buprenorfiini | 28 | 35 | 32 | 38 | 49 |
| Tramadoli | 28 | 41 | 36 | 35 | 47 |
| Kodeiini | 49 | 44 | 61 | 46 | 39 |
| Amitriptyliini | 48 | 35 | 34 | 39 | 32 |
| Levomepromatsiini | 32 | 30 | 36 | 26 | 24 |
| Tsopikloni | 29 | 31 | 30 | 29 | 21 |
| Fentanyyli | 3 | 7 | 15 | 6 | 20 |
| Ketiapiini | 10 | 12 | 12 | 25 | 17 |
| Mirtatsapiini | 14 | 19 | 14 | 16 | 16 |
| Metadoni | 13 | 16 | 18 | 20 | 15 |
| Pregabaliini | 1 | 7 | 9 | 12 | 15 |
| Lähde: [22] | |||||
Kuolemantapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääkeaineiden aiheuttamiin myrkytyskuolemiin menehtyi Suomessa vuonna 2007 570 ihmistä.[23] Vuonna 2009 lääkeaineiden aiheuttamia myrkytyskuolemia oli 636, joista 301 itsemurhia[22]. Lisäksi vuosittain tapahtuu satoja lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksien aiheuttamia kuolemantapauksia.[24] Opioidien osuus kaikista lääke- ja huumemyrkytyskuolemista oli 34–39 prosenttia vuosina 2010–2012.[7]
Sekakäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Usean päihteen samanaikaista käyttöä kutsutaan sekakäytöksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2012 huumeraportin mukaan huumepotilaista lähes 60 prosenttia käytti ainakin kolmea ongelmapäihdettä.[7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Univaikeudet usein lääkkeiden väärinkäytön taustalla (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen 25.10.2013.
- ↑ Lääkkeiden päihdekäytön taustalla on usein traumatisoituminen[vanhentunut linkki] Sic! 1/2015
- ↑ a b c Lääkkeiden väärinkäyttö tuttua jopa ala-asteikäisillä Terve.fi 2008.
- ↑ a b Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset Yhteiskuntapolitiikka 78 (2013):5.
- ↑ a b ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski Käypä hoito 24.11.2011.
- ↑ a b Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta (Arkistoitu – Internet Archive) Elina Kotovirta 25.9.2013
- ↑ a b c Lääkkeiden sekakäyttö ja moniongelmaisuus haastavat päihdepolitiikan Kansan Uutiset 8.1.2014.
- ↑ Buprenorfiinin väärinkäyttö on Suomessa korvannut heroiinin Verkkouutiset 14.2.2014.
- ↑ Kaukoniemi, Veera: Tiktokissa trendaa laihdutusvillitys, joka hankaloittaa diabeteslääkkeen saatavuutta Helsingin Sanomat. 12.12.2022. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Lääkkeiden väärinkäytön tutkimiseen kaivataan työkaluja Tutka 24.9.2013.
- ↑ Kipu Käypä hoito -suositus 04.12.2015.
- ↑ Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset (Arkistoitu – Internet Archive) referaatti, Teemu Kaskela, 30.10.2013.
- ↑ Vahvojen lääkkeiden väärinkäyttö huolettaa tutkijoita Yle 19.3.2012.
- ↑ Tarkkaavaisuushäiriöön tarkoitettujen lääkkeiden väärinkäyttö yhä yleisempää Tohtori.fi 03.09.2009
- ↑ Sadoilta terveydenhuollon työntekijöiltä poistettu ammattioikeus mielenterveys- ja päihdeongelmien vuoksi (Arkistoitu – Internet Archive) Seinäjoen Sanomat 23.1.2013.
- ↑ SAIRAANHOITAJIEN PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ Opinnäytetyö, Sanna Blomqvist, 2013.
- ↑ Sähköinen resepti lopetti lääkäreillä kiertämisen (Arkistoitu – Internet Archive) Karjalainen 26.8.2014.
- ↑ Kirveellä huitomista, aseella uhkailua ja väkivaltaa – apteekkeja ryöstetään elokuvatyyliin Suomessa Yle 25.11.2014.
- ↑ Eläinten lääkkeet voivat päätyä päihdekäyttöön[vanhentunut linkki] Sic! 1/2015.
- ↑ Kissa ja hiiri -leikkiä vastaanotolla Lääkärilehti 5/2015.
- ↑ PKV- ja huumausaineita voidaan määrätä paperireseptillä vielä 1.11.2015 asti (Arkistoitu – Internet Archive) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.12.2014.
- ↑ a b Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun Suomen Lääkärilehti 22/2012.
- ↑ Lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt Yle 3.11.2009.
- ↑ [1] Päihdelinkki Pikatieto 2014
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Psyykenlääkkeiden väärinkäyttö (Arkistoitu – Internet Archive) Terveyskirjasto.fi 24.9.2017.
- Lääkeriippuvuus (Arkistoitu – Internet Archive) Terveyskirjasto.fi 30.11.2018.
- Lääkkeiden väärinkäyttö Päihdelinkki 31.3.2019.
- Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet Suomen Lääkärilehti 9/2014.