Amerikan manner

Amerikan manner eli Uusi manner maapallolla.

Amerikan manner eli Uusi manner on manner Maapallon läntisellä puoliskolla. Se kattaa Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan. Mannerta ympäröivät Atlantti, Tyynimeri ja Pohjoinen sekä Eteläinen jäämeri. Amerikan pinta-ala on 8,3 prosenttia koko Maapallon maa-alasta, ja siellä asuu noin 900 miljoonaa ihmistä (14 prosenttia koko maailman väestöstä). Mantereella ja sitä ympäröivillä saarilla on 38 valtiota. Suomen kielessä Uuden mantereen synonyyminä käytetään joskus myös nimitystä Uusi maailma.

Maantiede

Pääartikkeli: Amerikan maantiede

Satelliittikuva Amerikan mantereesta vuodelta 2002.

Amerikan manner jaetaan kahteen maantieteelliseen osaan: Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Osia yhdistää kapea maakannas, jota kutsutaan Keski-Amerikaksi. Kulttuurisesti manner voidaan jakaa pohjoisosaltaan Anglo-Amerikaksi ja Meksikosta etelään Latinalaiseksi Amerikaksi. Amerikkaa rajaa lännestä Tyynimeri, pohjoisesta Pohjoinen jäämeri, idästä Atlantti ja etelästä Eteläinen jäämeri.

Kordillieerien vuorijono kulkee koko mantereen pituudelta sen länsirannikkoa myöten pohjoisesta etelään. Vuorijono muodostaa lukuisia omia vuoristojaan, joista suurimmat ovat Pohjois-Amerikan Kalliovuoret ja Etelä-Amerikan Andit. Kordillieerien lisäksi mantereelle tunnusomaisimpia piirteitä ovat Pohjois-Amerikan keskiosien laajat preeriat, pohjoisen kylmä ja koskematon erämaa, Etelä-Amerikan Amazonin joki- ja sademetsäalue, sekä etelän pampa.

Suurimmat joet ovat Mississippi, Saint Lawrence, Rio Grande ja Amazon.

Historia

Pääartikkeli: Amerikan historia

L. Prang & Co., Christoper Columbus arrives in America, 1893.

Amerikka asutettiin todennäköisesti noin 35000–13000 eaa., kun paleointiaanit saapuivat sinne mahdollisesti monena muuttoaaltona. Paleointiaanien on arveltu hävittäneen monet suuret eläimet sukupuuttoon melko lyhyessä ajassa; vaihtoehtoisen teorian mukaan eläimet olisi hävittänyt luonnonmullistus. Asukkaat ovat tulleet jääkaudella, merenpinnan ollessa nykyistä alempana, nykyisen Beringinsalmen yli sen ollessa kuivaa maata, ja aiemmin esitettyjen arvioiden mukaan ehkä myös purjehtimalla Tyynenmeren poikki; 2000-luvun alun tutkimustilanteessa saapumista rannikkoa pitkin on kuitenkin pidetty todennäköisimpänä.

Alussa intiaanien esi-isien elämäntapa oli liikkuvaa riistan perässä kulkemista. Noin 5000–4500 eaa. maanviljely alkoi saada jalansijaa, kun suurriista oli huvennut monilta alueilta. Ensimmäiset paikallaan asuvat kulttuurit ilmaantuivat Pohjois-Amerikkaan 500 eaa. – 500 jaa. välisenä aikana. Sitä ennen Mesoamerikassa oli ollut kyläasutusta jo noin 3500–2000 eaa. Keski-Amerikassa syntyi lukuisia korkeakulttuureja, joita hävittivät barbaariheimot, toiset kilpailevat korkeakulttuurit ja lopulta 1400-luvulta eteenpäin eurooppalaiset. Kolumbuksen purjehdittua Amerikkaan vuonna 1492 kesti verrattain vähän aikaa, noin puoli vuosisataa, että eurooppalaiset olivat valloittaneet suuret osat Amerikasta ja orjuttaneet alkuperäisasukkaat.

Amerikassa käytiin jopa sotia siirtomaista, jotka johtivat Britannian herruuteen Pohjois-Amerikassa. Espanja ja Portugali olivat jakaneet Etelä-Amerikan keskenään jo aiemmin. Suuri muutos mantereella tapahtui, kun Yhdysvallat itsenäistyi vuonna 1776. Yhdysvallat kävi useita sotia entisen emämaansa Britannian kanssa ennen kuin sen itsenäisyys oli turvattu. Maa alkoi laajentua länteen saavuttaen Tyynenmeren vuonna 1848. Espanja menetti otteen siirtomaistaan Etelä-Amerikan itsenäisyyssodissa vuosina 1808–1825, ja Brasilia itsenäistyi Portugalista 1822. Kanada sai dominion aseman vuonna 1867 ja otti täyden itsemääräämisvallan 1926.

1860-luvulla käydyn Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen Yhdysvallat on ollut selvästi mantereen vahvin valtio, ja se on vaikuttanut koko mantereen politiikkaan. Sillä on ollut merkittävä rooli myös molemmissa maailmansodissa.

Nimen etymologia

Varhaisimmat tiedot Amerikka-nimen käytöstä ovat huhtikuun 25. päivältä 1507, jolloin se painettiin saksalaisen kartoittaja Martin Waldseemüllerin karttakirjaan Saint-Dié-des-Vosgesissa. Karttakirja, Cosmographiae Introductio, kertoo nimen tulevan Amerigo Vespuccin nimen latinisaatiosta, Americus Vespucius, jonka feminiininen muoto on America. Kaikilla mantereilla on feminiiniset nimet. Ei ole selvää, mikä Vespuccin rooli oli Amerikan nimeämisessä. Vespucci kuitenkin väitti ensimmäisenä Kolumbuksen ”löytämän” maan olevan uusi manner eikä Intia.

Amerikan valtiot

Amerikan poliittinen kartta.

Lippu	Nimi	Pinta-ala (km²)	Asukasluku	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki
	Antigua ja Barbuda	442	67 448	152	St. John’s
	Argentiina	2 766 890	39 537 943	14	Buenos Aires
	Bahama	13 940	300 529	22	Nassau
	Barbados	430	276 607	642	Bridgetown
	Belize	22 966	266 440	12	Belize City
	Bolivia	1 098 580	8 300 463	8	La Paz, Sucre
	Brasilia	8 511 965	188 078 000	22,2	Brasília
	Chile	756 950	16 267 278	20	Santiago
	Costa Rica	51 100	4 016 173	75	San José
	Dominica	754	69 029	92,8	Roseau
	Dominikaaninen tasavalta	48 730	8 950 034	183	Santo Domingo
	Ecuador	283 560	13 547 510	47,8	Quito
	El Salvador	21 040	6 822 378	318,7	San Salvador
	Grenada	217	89 502	259,5	St. George’s
	Guatemala	108 890	14 655 189	134,6	Guatemala
	Guyana	214 970	765 283	3,6	Georgetown
	Haiti	27 750	8 121 622	292,7	Port-au-Prince
	Honduras	112 492	6 975 204	62,2	Tegucigalpa
	Jamaika	10 991	2 695 867	245	Kingston
	Kanada	9 984 670	32 422 919	3,3	Ottawa
	Kolumbia	1 141 748	44 531 434	37	Bogotá
	Kuuba	110 861	11 394 043	102	Havanna
	Meksiko	1 972 550	106 202 903	55,9	México
	Nicaragua	129 494	5 465 100	42,2	Managua
	Panama	75 517	3 039 150	38	Panamá
	Paraguay	406 750	6 347 884	15	Asunción
	Peru	1 285 220	26 152 265	21,7	Lima
	Saint Kitts ja Nevis	261	39 129	149	Basseterre
	Saint Lucia	620	160 145	260	Castries
	Saint Vincent ja Grenadiinit	389	116 812	300	Kingstown
	Suriname	163 270	439 117	3	Paramaribo
	Trinidad ja Tobago	5 128	1 262 366	215	Port of Spain
	Uruguay	175 016	3 415 920	19,4	Montevideo
	Venezuela	916 445	25 730 435	27	Caracas
	Yhdysvallat	9 631 418	300 241 000	32,6	Washington

Katso myös

• Euraasia

Maapallo