Uusi Päivä (iltapäivälehti)
Uusi Päivä oli vuosina 1917–1918 Helsingissä ilmestynyt vanhasuomalainen, itsenäisyysmielinen iltapäivälehti.[1] Lehden levikki oli alussa noin 9000 kappaletta. [2] Välittömästi Venäjän vallankumouksen jälkeen katsottiin itsenäisyyttä ajavissa suomalaisissa piireissä tärkeäksi vahvistaa Suomen irtaantumista Venäjästä ja itsenäisyysvaatimusta oman lehden avulla. (Vuosisatamme kuvina (1936), s. 207).
Vuonna 1919 Uuden Päivän ja Uuden Suomettaren korvasivat Iltalehti ja Uusi Suomi.[2]
Toimitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muita kirjoittajia ja taustavaikuttajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maisteri Eino Railo osallistui lehden toimittamiseen[3] ja kirjoitti lehteen pakinoita nimimerkillä Sissi.[4] Väinö Nuorteva kirjoitti lehteen pakinoita nimimerkillä Olli.[5] Lisäksi lehden perustamisvaiheissa aktiivisia olivat muiden muassa Mauri Honkajuuri, O. V. Louhivuori, S. J. Pentti ja Eino Suolahti.[6] Elmo Kaila oli mukana perustamassa lehteä ja hän toimi lehden ympärille muodostuneen poliittisen klubin sihteerinä.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Railo, Eino: Itsenäisyyslehti Uusi Päivä 1917–1918: Vaiheet, sisällys, merkitys. Helsinki: Uuden Päivän rahasto, 1944.
- Siltala, Juha: Sisällissodan psykohistoria. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23795-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uusi Tietosanakirja, osa 22, s. 275. Helsinki 1966.
- ↑ a b c Iltalehti: Iltalehden tarina. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.9.2010
- ↑ Taivalkoskelaisia kirjailijoita: Eino Railo (1884–1948). (Arkistoitu – Internet Archive) Kirjasto Virma. Viitattu 21.9.2010
- ↑ Arola, Pauli: Tavoitteena kunnon kansalainen: Koulun kansalaiskasvatuksen päämäärät eduskunnan keskusteluissa 1917–1924, s. 75. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia, 191. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2003. ISBN 952-10-0808-3. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 21.9.2010).
- ↑ Siltala 2009, s. 86, 619.
- ↑ Vesikansa, Jyrki: Realistit syttyivät itsenäisyyteen myöhään. Klubilehti, 2007, nro 4, s. 19. Helsingin Suomalainen Klubi. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 17.12.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Heiskanen, Anu: ”EPO ja kansallinen aktivismi”, Sydän kultaa, kieli kuin puukko: Etelä-Pohjalaisen Osakunnan vaiheita 1908–2008, s. 133. Toimittanut Klaus Lindgren. Helsinki: , 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 17.12.2010). [vanhentunut linkki]