Uskonnon lukutaito
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Uskontolukutaito kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Uskontojen lukutaito tai uskontolukutaito on uskonnollisten kertomusten sekä perinteisen uskonnollisen kielen tuntemusta ja ymmärtämistä.[1][2] Globalisoituvassa maailmassa uskontojen lukutaidon merkityksen on sanottu kasvaneen, koska globalisaatio lisää vuorovaikutusta erilaisten uskontojen välillä ja siirtymistä uskonnosta toiseen.
Uskontolukutaitoon liittyy kolme näkökulmaa: kulttuuripainotteinen näkökulma, uskontososiologiapainotteinen näkökulma ja teologiapainotteinen näkökulma. Kulttuuripainotteinen näkökulma korostaa uskonnon rakentumista kulttuurin sisään. Uskontososiologiapainotteinen näkökulma nostaa esiin tietämyksen uskonnollisista traditioista ja kyvyn oppia uutta. Teologiapainotteinen näkökulma korostaa teologista vuorovaikutusta ja yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen kanssa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Konttori, Johanna: Uskontolukutaito ja suomalainen uskonnontutkimus helda.helsinki.fi.
- ↑ Partanen, Markus: Suomen lasten ja nuorten uskonnon lukutaito rapautuu (Puheenvuorot-palsta) Sana. 22.1.2009. Helsinki: Karas-sana. Viitattu 21.4.2009. [vanhentunut linkki]
