Urpo Korhonen
Wikipedia
Urpo Pentti Korhonen (s. 8. helmikuuta 1923, Rautalampi) on padasjokelainen entinen kilpahiihtäjä, olympiavoittaja ja sotakirjailija. Korhonen on myös ollut kansallisen tason kestävyysjuoksija.
Oslon talviolympialaisissa 1952 Korhonen joutui karsimaan paikastaan viestijoukkueessa. Karsintahiihdossa hän voitti Veini Kontisen kahdella sekunnilla ja pääsi hiihtämään viestin kolmannen osuuden. Suomi voitti viestissä kultaa. Seuratasolla Korhonen edusti Kerkonkosken Ketterää, Rautalammin Urheilijoita, Evon Metsäpoikia ja Jämsänkosken Ilvestä. Hiihdossa hän voitti kaksi viestin Suomen mestaruutta, ja kestävyysjuoksijana hän sijoittui Kalevan kisoissa 10000 metrillä viidenneksi 1952.
Siviiliammatiltaan Korhonen oli metsätyönjohtaja (metsäteknikko). Vuonna 2001 hän sai opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon.
Urpo Korhosen isä oli kirjailija ja toimittaja Veikko Matias Korhonen (1888–1942)[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Urheilusaavutuksia
- olympiakultaa Oslo 1952 (hiihto, viesti 4 x 10 km)
- kaksi SM-kultaa (1951 ja 1954) (hiihto, viesti 3 x 10 km)[1]
[muokkaa] Teoksia
- Sissinä Rukajärvellä. 1993. Karisto. Muistelma.
- Sissiosasto. Partiotoimintaa Rukajärvellä. 1995. Karisto. Muistelma.
- Ritaripartio. 14. Divisioonan kaukopartio. 1997. Karisto. Muistelma.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Vesa-Matti Peltola: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 12. Urheilutietäjän kesä, 2007, s. 40.
