Urmia (järvi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Urmia
Järvi vuonna 2003 otetussa satelliittikuvassa
Järvi vuonna 2003 otetussa satelliittikuvassa
Koordinaatit 37°42′N, 45°19′E
Sijainti Iran
Pinta-ala 5470 km²
Pinnankorkeus 1280 m
Suurin syvyys 16 m
Keskisyvyys 7 m
Laskujoki ei ole

Urmia tai Urmiajärvi (pers. ‏دریاچه ارومیه‎, Daryātsheh-ye Orumieh, kurdiksi Gola Urmiyê) on Iranin järvistä suurin Kaspianmeren jälkeen. Järvi on saanut nimensä sen länsipuolella sijaitsevan Urmian kaupungin mukaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urmiajärvi sijaitsee ylänköalueella Āzārbāyjān-e Gharbīn provinssissa Iranin luoteisosassa, noin 50 kilometrin päässä Turkin rajasta. Järvi on 140 kilometriä pitkä ja 55 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 5 470 neliökilometriä, siis neljänneksen Saimaata suurempi. Urmia on matala suolajärvi, jolla ei ole laskujokea. Keskisyvyys on vain seitsemän metriä ja suurin syvyys 16 metriä. Järvi sijaitsee 1 280 metrin korkeudessa merenpinnasta. Järvessä on 102 saarta.

Järven suolapitoisuus on noin 30 prosenttia, mikä on Kuolleenmeren tasoa ja lähes kymmenkertainen meriveteen verrattuna. Suolaisuuden takia juuri mikään kasvi tai eläin ei elä järvessä. Poikkeuksia ovat kuitenkin esimerkiksi Artemia-äyriäiset, jotka puolestaan ruokkivat suuria flamingo- ja pelikaaniparvia. Järvellä onkin vuonna 1976 perustettu 4 636 neliökilometrin laajuinen Unescon biosfäärisuojelualue.

Urmiajärven alue on ollut kauan asuttua. Se oli Mesopotamian kulttuurin reuna-aluetta ja sen sivistyksen piirissä. Assyrialaiset nimittivät järveä ”Alemmaksi Nairin mereksi”, muinaiset persialaiset käyttivät nimeä Chichast ja roomalaiset nimeä Lacus Matianus. Keskiajalla järven nimi oli Kabuda.

Urmia on merkitty kartalle pisteellä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]