Urin kolmas dynastia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Urin kolmannen dynastian aikaisia kaupunkeja Irakin alueen satelliittikuvan päälle merkittynä.

Urin kolmas dynastia hallitsi Sumeria vanhalla ajalla nykyisessä Etelä-Irakissa noin 2112–1950 eaa. Tänä Uus-Sumerin aikana maa kukoisti, syntyi eräänlainen Urin johtama imperiumi. Sumerin kulttuuri elpyi akkadilaisajan jälkeen, maassa vallitsi eräänlainen renessanssi.

Maata hallineet puolibarbaariset gutilaiset ajettiin pois kauden alussa. Urin kuningas Ur-Nammu onnistui pian yhdistää valtakunta, voittaen Urukin ja Lagashin kaupungit. Sumeri kukoisti varsinkin Ur-Nammun seuraajan Shulgin 48 hallitusvuoden aikaan. Maahan syntyi papiston ohjaama keskitetty byrokratia, jossa valtio ohjasi talouselämää. Shulgi julistautui jumalaksi jo eläissään, ja hänelle rakennettiin oma temppelikin. Valtio ulottui Pohjois-Mesopotamiaan Assyrian alueelle ja Sumerilla oli liittolaisia Iranissa. Lähiulkomaiden kanssa solmittiin poliittisia avioliittoja. Kauppaa käytiin muun muassa Persianlahdella, kuparia tuotiin Makanista Omanista, ja karneolia Intiasta Meluhhasta.

Uus-Sumeri romahti, kun amorilaiset paimentolaiset ja idässä hallinut Elamin kuningas hyökkäsivät maahan. Elamilaiset ryöstivät ja hävittivät Urin. Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-Sin joutui vangiksi Elamiin. Kaaoksen jälkeen maan vakautti amorilainen kuningas Ishbi-Erra, joka asettui Isiniin. Mesopotamiassa alkoi poliittisesti hajanainen Isin-Larsa-kausi, jona aikan sumerin kieli harvinaistui.

Nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urukin Utukhegal kaappasi vallan juuri kruunatulta gutilaiskuningas Tiriganilta ja ajoi muiden kaupunkien kanssa gutilaiset pois maasta. Lagash tuki Utukhengalia, mutteivat muut kaupunkivaltiot.[1]

Ur lienee noussut Sumerin johtoon kukistamalla asein Urukin Utukhengalin ja tämän liittolaisen Namkhanin. Ur-Nammua 2112–2095 eaa., Urin kolmannen dynastian perustajaa on väitetty entiseksi Utukhegalin kuvernööriksi. Urin Ur-Nammu nousi valtaan Utukhegalin hallittua 7 vuotta ja luultavasti kukisti Urukin sodalla. Ur-Nammu voitti neljä vuotta Uria hallittuaan Lagashin taistelussa tappaen sen kuninkaan itse. Lagashin kuninkaana oli silloin eräs suurkuningas Gudean seuraaja Nammahani 2113–2110 eaa. Ur-Nammu laati oman lakinsa, joka oli eräs Hammurabin lain edeltäjistä. Hän myös rakennutti 18-vuotisena hallitusaikanaan suuren porraspyramidin Uriin, ja muita temppeleitä muohin kaupunkeihin. Urin ja Eridun välille rakennettiin merikaupan edistämiseksi uusi kanava. Ur-Nammu kuoli taistellessaan gutilaisia vastaan.

Kukoistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Shulgi

Ur-Nammun jälkeen nousi maan johtoon hänen poikansa Shulgi, joka muun muassa hyökkäsi gutilaisten maahan kostaakseen isänsä Ur-Nammun kuoleman. Shulgi hallitsi 48 vuotta maata, ja hänet julistettiin jumalaksi jo eläessään. Shulgia ylistäviä runoje kirjoiteltiin. Valtakautensa loppupuolella Shulgi teki monia sotaretkiä muun muassa Iraniin Simurrumiin ja kurdialueelle. Maa jakaantui kuvernöörien hallitsemiin provinsseihin, joista kerättiin verot erilaisina tuotteina kuten viljana. Reuna-alueita taas hallitsivat sotilasjohtajat. Hallinto, arkistointi, verotus ja kalenteri yhtenäistettiin ja painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi.[2] Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian. Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.

Monet perheet liikkuivat yhdessä vapaasti työtä etsien. Osa työstä oli oma-aloitteista, osa valtion määräämää. Orjaksi saattoi joutua esimerkiksi perheenjäsenten myyminä.

Kirjallisuudessa oli uskonnollisia hymnikokoisia, eeppisiä runoja joissa sumerit ihannoivat mennyttä sankariaikaa. Kiistakeskusteluissa oli jonkinlaista kulttuurifilosofiaa.

Urin kolmas dynastia ulotti valtansa ainakin Keski- ja Etelä-Mesopotamiaan Shulgi laajensi Sumerin Assyriaan ja Elamiin ja Tigrisin toiselle puolelle. Sumerin vallan alla oli muun muassa merkittävä kaupunki Eshnunna pohjoisessa itäisessä Mesopotamiassa. Valta ulottui niinkin pohjoiseen kuin Jeziraan. Kauppaa käytiin meritse muun muassa kaislalaivoilla Bahrainiin, Omaniin ja Indus-kulttuurin alueelle eli Dilmuniin, Makaniin ja Meluhhaan, ja myös Etelä-Arabiaan jaVälimerelle.[3]

Sumerilaista kulttuuria edistettiin, mutta akkadilainen vaikutus näkyi joka puolella. Lähes kaikki kuninkaalliset nimet olivat akkadilaisia, ja uusien kaupunkien nimet olivat akkadinkielisiä.

Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urin kolmas dynastia romahti Ibbi-Sin-nimisen kuninkaan aikana ehkä 2004 eaa., viimeistään 1940 eaa. [4] Eräs virkamies kaappasi vallan Lagashissa, joka tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Koska Urin vilja-aitta oli kapinallisen käsissä, Urissa oli nälänhätä. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, Marista kotoisin oleva Ishbi-Erra lähti ostamaan viljaa, mutta ostettuaan viljan Ishbi-Erra kaappasi Nippurin kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat elamilaiset ja amorilaiset, mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia. Talonpojat pakenivat linnoitettuihin kaupunkeihin amorilaisia pakoon. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle. Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004, ja Ibbi-Sin vietiin vankina elamilaiseen Anshanin maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi.

Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala Nannan pettäneen Urin. Nippurin Ishbi-Erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. Amorilaiset olivat kaapanneet vallan Larsassa, ja Assur ja Eshnunna itsenäistyivät. Alkoi Isin-Larsa-kausi, jonka aikana amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään Maru-jamina eli Binu-jamina, benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esi-isinä. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen Hammurabin aikaa.

Urin kolmannen dynastian hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urin kolmannen dynastian hallitsijoiden tarkkoja hallitusaikoja ei tunneta. Kuningasluetteloista ja joistain tähtitieteellisistä tapahtumista taivaalla on rakenneltu erilaisia ajoitus- eli kronologiaehdotuksia. Kaksi kronologiaehdotusta on tehty, nykyään suositaan lyhyttä kronologiaa.

Tavanomainen "keskipitkä kronologia":

Nykyään suosittu "lyhyt kronologia":

  • Utu-hegal: 2055–2048 eaa.
  • Ur-Nammu: 2047–2030 eaa.
  • Shulgi: 2029–1982 eaa.
  • Amar-Sin: 1981–1973 eaa.
  • Shu-Sin: 1972–1964 eaa.
  • Ibbi-Sin: 1963–1940 eaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-
  2. http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm
  3. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-, Etu-Aasian varhaiset korkeakulttuurit, Urin kolmas dynastia
  4. Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat sivu 207-, Urin häviö

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]