Uradiplomaatti
Uradiplomaatti ("karriääridiplomaatti") on ammattidiplomaatti, jonka ammattillinen ura koostuu kokonaan tai enimmäkseen ulkoasiainhallinnon yhtä vaativammista tehtävistäselvennä.[1][2] Tyypillisenä pääsyvaatimuksena diplomaatin uralle ovat muun muassa ylempi korkeakoulututkinto, vahva kielitaito, lähettävän maan kansalaisuus sekä kyky edustaa kotimaataan ja edistää kotimaan poliittisia ja kaupallisia tarpeita eri kulttuureissa.[1][2][3][4] Tehtävässä toimitaan Wienin yleissopimuksen puitteissa.[5] Vain pieni osa diplomaattikoulutuksiin hakevista pääsee tyypillisesti kotimaansa ulkoasianhallinnon järjestämille diplomaattikursseille.[3][1][2][4] Diplomaattisiin tehtäviin liittyy muuttovelvollisuus virkamääräyksen mukaisesti.lähde?
Uradiplomaattien lisäksi diplomaateiksi voidaan nimittää tilanteesta riippuen eri asioiden asiantuntijoita, jotka eivät ole aikaisemmin olleet diplomaattiuralla tai joiden ei odoteta jatkavan diplomaatin uraansa ensimmäisen nimityksensä jälkeen. Nämä sivurekrytoinnit voivat johtua maan poliittisesta järjestelmästä, kuten Yhdysvalloissa, missä osa suurlähettiläistä on presidentinvaalit voittaneen kampanjaa tukeneita liikemiehiä tai tilanteesta, missä valtiolle muodostuu asemamaassaan jokin erityinen tarve hoitaa jotain tavanomaisesta poikkeavaan asiaa. Toisaalta ulkoasiainhallinnossa on myös määräaikaisia tai pitempikestoisia asiantuntijatarpeita, joihin haetaan osaajia perinteisten diplomaattikoulutusten ulkopuolelta.lähde?
Yhdysvaltain Norjan-suurlähettiläs John Doyle Ong oli liikemies, ja Venäjän pitkäaikainen Helsingin suurlähettiläs oli ydinenergia-asiantuntija.[6] Suomessa sivurekrytoinnit ovat harvinaisia. Tällaisena voidaan kuitenkin pitää Jörn Donnerin nimittämistä San Franciscon konsuliksi tai Ole Norrbackin nimittämistä suurlähettilääksi Ateenaan.[7] Myös Pertti Salolaisen ura oli ennen Lontoon-suurlähettilään pestiä muualla kuin ulkoasiainhallinnon parissa.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ura ulkoasiainhallinnossa Ulkoministeriö, um.fi. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ a b c Arkistoitu kopioDiplomat framtid.se. Arkistoitu 30.8.2021. Viitattu 30.8.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Elina Hiltunen: Ulkoministeriö haluaa lisää miehiä diplomaateiksi 8.10.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ a b Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta (1.3.2000/256) (25 § Virka-arvot edustustoissa) Finlex. Edita. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Arkistoitu kopio4/1970 Diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus Finlex, finlex.fi. Edita. Arkistoitu 7.5.2021. Viitattu 28.6.2021.
- ↑ Kerstin Kronvall: Venäjän suurlähettiläs Ylelle Suomen Nato-keskustelusta: "Venäjällä ei voi olla vapaata rajaa Naton kanssa" 27.3.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 30.6.2021.
- ↑ Pirkko Kukko-Liedes, Anne Orjala: Jari Vilén nimitettiin EU:n suurlähettilääksi 11.4.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Pertti Salolainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viisikymppinen Kavaku-diplomaattikurssi oli aikansa radikaali - Ulkoministeriö valtioneuvosto.fi 11.12.2020
- Elisabeth Lidén (5.11.2013) Lina kom in på sin drömutbildning aftonbladet.se (ruotsiksi)