Upokasteräs
Upokasteräs on historiallinen teräslaatu, jota valmistettiin upokkaassa sulattamalla.[1] Intiassa jo antiikin aikana valmistettu wootz-teräs oli upokasteräksen esimuoto. Sitä saatiin sulattamalla saviupokkaassa rautamalmia tai takorautaa puun hiiltymistuotteiden kanssa. Lisäämällä limoniittia ja hehkuttamalla saatiin teräksen hiilipitoisuus alhaisemmaksi (noin yksi prosentti), jolloin teräksestä tuli kovempaa ja taottavaa. Wootz-terästä ei tunnettu Euroopassa 1740-luvulla, kun englantilainen Benjamin Huntsman (1704–1776) kehitti oman menetelmänsä upokasteräksen valmistukseen.[2] Siinä hiiletetty rauta sulatettiin saviruukuissa, jotta metalli ei koskettaisi epäpuhtauksia aikaansaavaan koksiin. Näin teräksen laatu saatiin tasaisemmaksi, mutta suuren polttoaineenkulutuksen vuoksi teräksestä tuli kallista.[3] Upokasteräksen raaka-aineena oli aluksi vain polttoteräs, myöhemmin myös erilaiset seokset. Huntsmanin menetelmä oli yleisessä käytössä koko Euroopassa, mutta se väistyi vähitellen 1900-luvun alussa, kun tilalle tulivat taloudellisemmat valmistusmenetelmät.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana upokasteräs.
- ↑ a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana upokasteräs.
- ↑ Spectrum, WSOY 1976–1983, ISBN 951-0-07239-7, hakusana rauta, osa 10, sivu 91.