Unto Miettinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Unto Olavi Miettinen (11. helmikuuta 1915 Helsinki2. lokakuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen radiotoimittaja ja kansanedustaja.

Nuoruus ja sotavuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unto Miettinen syntyi helsinkiläiseen työläisperheeseen. Hän toimi kansakoulun jälkeen peltisepän ammatissa suorittaen samalla opintoja työväenopistossa. Muun muassa painia ja nyrkkeilyä harrastanut Miettinen kiinnostui jo nuorena politiikasta ja lähti mukaan kielletyn Suomen Kommunistisen Puolueen toimintaan.

Vuosina 1934–1936 Miettinen opiskeli Neuvostoliitossa Kominternin yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Suomeen palattuaan hänet tuomittiin vuonna 1939 kolmeksi vuodeksi vankeuteen kommunistisesta toiminnasta ja Neuvostoliitossa opiskelusta. Miettinen suoritti rangaistuksensa Turussa Kakolan lääninvankilassa sekä Sukevan vankilassa Sonkajärvellä.

Rangaistus oli kärsitty loppuun jatkosodan aikana kesällä 1942. Miettistä ei kuitenkaan päästetty vapaaksi, vaan hänet siirrettiin usean muun kommunistiaktivistin tavoin ns. turvasäilöön. Aluksi Miettistä pidettiin Kuopion lääninvankilassa, josta hänet siirrettiin Karvian vankileirille Pohjois-Satakuntaan.

Työ Yleisradiossa ja politiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miettinen vapautui muiden poliittisten vankien tavoin välirauhansopimuksen mukaisesti syyskuussa 1944. Vankileiriltä päästyään hän oli Demokraattisessa Nuorisoliitossa sekä toimittajana TUL-lehdessä.

Vuonna 1945 Miettinen siirtyi Yleisradion palvelukseen radiotoimittajaksi. Hän kävi Pekka Tiilikaisen selostajakurssin ja työskenteli aluksi urheilutoimituksessa, ollen mukana muun muassa Helsingin olympialaisten radioinnissa vuonna 1952. Lontoon olympialaiset 1948 Miettiseltä jäivät väliin, koska hänelle ei Suomen joukkueen varajohtajan Yrjö Enteen tavoin myönnetty viisumia aikaisemman kommunistisen toiminnan vuoksi.

Unto Miettinen oli Yleisradion henkilökunnan pääluottamusmies vuosina 1946–1962. Yleisradion pääselostajana hän toimi vuodesta 1968 lähtien aina eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1978 asti. Vuonna 1977 hänelle myönnettiin professorin arvonimi ensimmäisenä suomalaisena radiotoimittajana. Kansainvälisen lehtimiesliiton IOJ:n journalistipalkinnon hän sai vuonna 1972 ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1973.

SKDL:n kansanedustajana Miettinen toimi vuosina 1954–1958. Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuoden 1956 presdentinvaalissa. Unto Miettinen kuului myös Suomen YK-valtuuskuntaan.

Matkat suomensukuisten kansojen parissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmän työnsä Miettinen teki suomensukuisten kansojen elintapojen, historian ja perinteiden tallentajana. Hän matkusti parinkymmenen vuoden aikana useita kertoja Neuvostoliitossa tehden lähes 400 radioreportaasia suomalais-ugrilaisista kansoista. Ensimmäisen matkansa Miettinen teki vuonna 1959 Tverin Karjalaan. Hän oli yksi ensimmäisistä länsimaisista toimittajista, joka pääsi matkustamaan Neuvostoliiton eri osiin. [1]

Tverin lisäksi Miettinen kiersi paljon Komin tasavallassa. Usealla matkalla oli mukana myös professori Pertti Virtaranta. Neuvostoliiton ohella Miettinen teki radio-ohjelmia useista muistakin maista. Vuosien 1950 ja 1951 aikana hän vieraili Kiinassa ja Mongoliassa ja julkaisi matkakokemuksistaan kirjan Päivännousun maa. [2] Hän kävi myös muun muassa Pohjois-Koreassa, Filippiineillä ja Uudessa-Seelannissa.

Vuonna 1980 ilmestyi Tapani Suomisen ja Pentti Kemppaisen toimittama elämäkerta Unton tarina.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Päivännousun maa – Kiina eilen, tänään ja huomenna Tammi 1951.
  • Erään työmiehen päiväkirjasta – Lauri Vileniuksen muistelmia ja pakinoita (Lauri Vilenius, toim. Unto Miettinen), Otava 1971.
  • Unton tarina – Unto Miettisen vuosikymmenet (kirj. Tapani Suominen ja Pentti Kemppainen), WSOY 1980

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hella Wuolijoki Yleisradion pääjohtajana YLE Teema. Viitattu 5.6.2012.
  2. Sidotut jalat muuttuivat Kiinassa muinaismuistoiksi 8.9.2006. YLE Elävä areena. Viitattu 5.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]