Unkarin Pyhä Margaret

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän Margaretin kuolema. József Molnárin maalaus vuodelta 1857.
Margaretin muistokivi.

Pyhä Margaret (1242–1270) oli unkarilainen nunna ja prinsessa. Hän eli suurimman osan elämästään dominikaanien nunnaluostarissa Tonavan saarella, jota alettiin myöhemmin kutsua hänen mukaansa Margitinsaareksi (unk. Margitsziget). Hänestä kertoo keskiaikainen (1300–1400-luvuilta) Pyhän Margaretin legenda, joka kuvaa luostarielämää ja naisen taistelua oman sisäisen maailmansa ja ulkomaailman realiteettien välillä.[1]

Margaretin isä oli kuningas Béla IV. Kun mongolit hyökkäsivät maahan, Béla lupasi legendan mukaan luovuttaa tyttärensä Jumalalle, jos tämä pelastaisi Unkarin. Mongolit vetäytyivätkin maasta yllättäen, ja Margaret lähetettiin luostariin nelivuotiaana. Luostarielämän paineessa hänestä tuli ankara askeetikko ja itsensäkiduttaja. Kun Böömin kuningas Ottokar II halusi naida hänet vuonna 1262, hän kieltäytyi ja sanoi kuuluvansa vain Kristukselle. Hänen terveydentilansa heikkeni nopeasti ankarien elämäntapojen vuoksi ja hän kuoli 29-vuotiaana.[2]

Margaret julistettiin pyhimykseksi vuonna 1943. Margitinsaarella on punainen marmorilaatta muistona paikalla, jossa hänen hautansa oli.[3] Budapestin Pyhän Tapanin kirkossa on Pyhän Margaretin patsas.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barber, Annabel & Roper-Evans, Emma: Budapest. A city guide. 3. painos. Somerset Limited, 2004. ISBN 963-212-986-5. (englanniksi)
  • Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Unkari. Maa, kansa, kulttuuri s. 47, 49
  2. Barber & Roper-Evans s. 203–204
  3. Barber & Roper-Evans s. 204
  4. Barber & Roper-Evans s. 63