Unkarilainen mytologia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Unkarilainen mytologia kertoo hunnien ja madjaarien alkuperästä ja ennen kristinuskon tuloa vallinneista uskomuksista. Suuri osa unkarilaisista kastettiin kristinuskoon Tapani I:n valtakaudella vuoden 1000 jälkeen.

Tärkeitä hahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turulin patsas Tatabányan kaupungin lähellä
  • Valkoinen peura[1]
  • Turul-lintu, suuri jalohaukka, joka kuvataan usein kantamassa liekehtivää miekkaa.[2]
  • Jumalan miekka[3]
  • Attila, hunnien kuningas

Maailmankuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarilaisessa mytologiassa maailmankaikkeus on jakaantunut kolmeen osaan: ylämaailmaan, jossa jumalat asuvat, keskimaailmaan, joka on ihmisen tuntema maailma, ja alamaailmaan. Maailman keskipisteessä on maailmanpuu, Világfa, jonka latvus kannattelee ylämaailmaa, juuret ovat alamaailmassa ja runko on keskimaailman keskus. Taivas oli suuri teltta jota maailmanpuun oksat kannattelivat, tähdet olivat reikiä telttakankaassa ja Aurinko ja Kuu sijaitsivat ylämaailmassa taivaan teltan sisällä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.