Ungavan niemimaa

Hudsoninlahti ja Ungavan niemimaa satelliittikuvassa

Ungavan niemimaa ([ange'ivən-], ransk. Péninsule d'Ungava) on Hudsoninlahden ja Ungavanlahden välinen niemimaa Nunavikissa, Kanadan Québecissä. Se kuuluu Labradorin niemimaahan ja on pinta-alaltaan noin 252 000 km². Niemimaan pohjoispuolella sijaitsee Hudsoninsalmi.

Ungavan niemimaa on osa Kanadan kilpeä ja koostuu ainoastaan puuttomasta tundrasta, jota useat joet ja jäiset järvet halkovat. Useimmat joet virtaavat lähes yhdensuuntaisesti idästä länteen. Niemimaa vapautui mannerjään alta vasta 6 500 vuotta sitten, 11 500 vuotta LGM:n eli viimeisen jääkauden huippukohdan jälkeen, ja sen uskotaankon olleen esihistoriallisella ajalla keskus, josta laaja jääpeite laajeni peittämään suurimman osan Pohjois-Amerikkaa viime jääkaudella.

Ungavan niemimaan ilmasto on erittäin kylmää Labradorinvirran vuoksi, joka pitää koko Pohjois-Québecin kylmempänä kuin muiden vastaavien leveyspiirien alueet.

Niemimaalla asuu noin 10 000 asukasta, joista noin 90 prosenttia on inuiteja. He asuvat 12 kylässä, jotka ovat levittäytyneet rannikolle. Suurin kylä, Kuujjuaq, on alueen hallintokeskus. Rannikon läheisyydessä sijaitsevat saaret kuuluvat Nunavutin territorioon.

Alueelle pääsee ilmateitse. Lentoja on Etelä-Québeciin, ja myös laivaliikenne toimii, kun meri on sula. Paksu ikijää estää perinteisten rakennustekniikoiden käytön joillakin alueilla.