Un kolmio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Un kolmio kaaviona, joka osoittaa kuuden Brassica-sukuun kuuluvan lajin sukulaisuussuhteet. Kunkin genomin A, B ja C kromosomit osoitettu eri väreillä. Kolmion kärjissä mustasinappi (Brassica nigra, BB), peltokaali/nauris/rypsi (Brassica rapa, AA) ja kaali (Brassica oleracea, CC), sivuilla näiden risteytyminä syntyneet sareptansinappi (Brassica juncea, AABB), etiopiansinappi (Brassica carinata, BBCC) ja lanttu/rapsi (Brassica napus, AACC).

Un kolmio on teoria ja sitä kuvaava kaavio, joka osoittaa eräiden kaalien sukuun (brassica) kuuluvien kasvilajien keskenäiset sukulaisuussuhteet. Teorian mukaan kolme tähän sukuun kuuluvaa lajia on risteytynyt keskenään siten, että niiden genomit ovat yhdistyneet, ja tällöin risteytymisten tuloksena on syntynyt kolme uutta lajia, joista kullakin on säilynyt alkuperäisten kantalajien genomit kokonaisuudessaan.[1][2] Teoria esitettin alun perin näiden lajien kromosomien tutkimuksen perusteella, mutta myöhemmin sen ovat vahvistaneet myös DNA- ja proteiinitutkimukset.

Teorian esitti ensimmäisenä korealainen, Japanissa työskennellyt kasvi­tieteilijä Nagaharu U (alku­peräiseltä nimeltään Woo Jang-choon).[3] Hän risteytti keskenään suvun diploidisia ja tetraploidisia lajeja ja totesi, että lajien kromosomistojen pariutuessa syntyi triploidisia muotoja.

Kantalajit ja risteytymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brassica-sukuun kuuluu tärkeitä vihannes-, juures- ja öljykasveja. Niiden keskenäiset sukulaisuussuhteet ilmenevät oheisesta kaaviosta, jossa kantalajien genomeja on merkitty kirjaimilla AA, BB ja CC. Näiden jäljessä oleva numero osoittaa lajin kromosomien lukumäärän siitepölyhiukkasessa tai munasolussa; kasvien muissa soluissa kromosomeja on kaksinkertainen määrä. Esimerkiksi peltokaalilla, Brassica rapa on 20 kromosomia paitsi munasoluissa ja siitepölyhiukkasissa 10, minkä vuoksi sille käytetään merkintää A - n=10 (tai AA 2n=20).

Kolme kantalajia ovat:

Kaikki nämä tunnetaan myös luonnonvaraisina kantamuotoina ja ne on jo tuhansia vuosia sitten otettu viljelykseen. Mutta koska ne ovat toisilleen lähisukuisia, ne ovat aikoinaan voineet myös risteytyä keskenään, minkä nykyajan kasvinjalostajat ovat myös pystyneet keino­tekoisesti saamaan aikaan.[2] Täten syntyneet lajit ovat allotetraploidisia, sillä niillä on säilynyt kantalajien kromosomistot kokonaisuudessaan. Risteytymisestä syntyneet lajit ovat:

  • AABB – 2n=4x=36sareptansinappi (Brassica juncea), nauriin ja mustasinapin lajiristeymä
  • AACC – 2n=4x=38lanttu ja rapsi (Brassica napus), kaalin ja nauriin lajiristeymä
  • BBCC – 2n=4x=34etiopiansinappi (Brassica carinata), mustasinapin ja kaalin lajiristeymä

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jules Janick: Plant Breeding Reviews, s. 56, 420. Wiley, 2009. ISBN 978-0-470-38762-7.
  2. a b Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 149-152. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  3. Nagaharu U (1935). "Genome analysis in Brassica with special reference to the experimental formation of B. napus and peculiar mode of fertilization". Japan. J. Bot 7: 389–452. 

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • N. U. Genome analysis in Brassica with special reference to the experimental formation of B. napus and peculiar mode of fertilization. Japanese Journal of Botany 7: 389–452 (1935).