Endokrinologia
Endokrinologia eli umpieritysoppi[1] on lääketieteen erikoisala, joka käsittelee hormonien ja niitä erittävien rauhasten toimintaa sekä näiden muodostaman endokriinisen järjestelmän sairauksia. Endokrinologian erikoislääkäreitä kutsutaan endokrinologeiksi.
Toimintaympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endokrinologian erikoislääkärit työskentelevät pääosin sairaaloissa polikliinisesti. Suomessa oli 59 endokrinologia vuonna 2016.[2]
Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hormonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endokrinologia perustuu hormonien ja näiden muodostamien viestinvälitysjärjestelmien ymmärtämiseen. Tärkeisiin hormoneihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat molekyylit[3]:
- 17-hydroksiprogesteroni
- Aktiviini
- Androsteenidioni
- Dehydroepiandrosteroni (DHEA)
- Dehydroepiandrosteronisulfaatti (DHEAS)
- Estradioli
- Estrioli
- Estroni
- Follikkeleita stimuloiva hormoni (FSH)
- Gonadotropiineja vapauttava hormoni (GnRH)
- Inhibiini
- Insuliini
- Insuliininkaltainen kasvutekijä I (IGF-I)
- Insuliininkaltainen kasvutekijä II (IGF-II)
- Istukkagonadotropiini (hCG)
- Kasvuhormoni
- Kasvuhormonia vapauttava hormoni (GHRH)
- Kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH)
- Kortikotropiini (ACTH)
- Kortisoli
- Luteinisoiva hormoni (LH)
- Parathormoni
- Progesteroni
- Prolaktiini
- Somatostatiini
- Testosteroni
- Trijodityroniini
- Tyreotropiinin vapauttajapeptidi (TRH)
- Tyroksiini
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endokrinologiassa selvitetään hyvin erilaisia oireita ja oirekuvia kuten[3]:
- Andropaussi
- Anovulaatio
- Erektiohäiriö
- Gynekomastia
- Hirsutismi
- Lapsettomuus
- Lyhytkasvuisuus
- Munuaiskivitauti
- Ortostaattinen hypotensio
- Pitkäkasvuisuus
- Vaihdevuodet
Elektrolyyttihäiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endokriiniset sairaudet, kuten vesi- ja mineraaliaineenvaihdunnan (hydroksiapatiitti) häiriöt, aiheuttavat usein elektrolyyttihäiriöitä. Näihin kuuluvat ainakin seuraavat[3]:
- Hyperfosfatemia
- Hyperkalemia
- Hyperkalsemia
- Hypermagnesemia
- Hypernatremia
- Hypofosfatemia
- Hypokalemia
- Hypokalsemia
- Hypomagnesemia
- Hyponatremia
Aivo- ja käpylisäkkeen sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivolisäkkeen sairauksiin kuuluvat muun muassa seuraavat tilat[3]:
- Gestationaalinen diabetes insipidus
- Hyperprolaktinemia
- Hypofysiitti
- Hypotalaaminen diabetes insipidus
- Renaalinen diabetes insipidus
- SIADH-oireyhtymä
- Sentraalinen hypertyreoosi
- Sentraalinen hypotyreoosi
Käpylisäkkeen sairauksiin kuuluu esimerkiksi pinealooma[3].
Metaboliset häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endokrinologiaan liittyviin metabolisiin sairauksiin kuuluvat esimerkiksi seuraavat tilat[3]:
- Ahmimishäiriö
- Akuutti jaksoittainen porfyria
- Diabetes
- Dyslipidemiat
- Hereditaarinen koproporfyria
- Hypoglykemia
- Laihuushäiriö
- Lihavuus
- Porphyria cutanea tarda
- Porphyria variegata
Kilpirauhasen sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpirauhasen häiriöt ovat myös endokrinologian ydinaluetta. Näihin kuuluvat muun muassa seuraavat tilat[3]:
- Atoksinen struuma
- Basedowin tauti
- Hypertyreoosi
- Hypotyreoosi
- Hypotyreoosin kooma
- Juveniili hypotyreoosi
- Kilpirauhasen kasvain
- Kliininen tyreotoksikoosi
- Krooninen autoimmuunityreoidiitti
- Liikatoimiva monikyhmystruuma
- Purulentti tyreoidiitti
- Riedelin sklerosoiva tyreoidiitti
- Subakuutti tyreoidiitti
- Subkliininen hypertyreoosi
- Subkliininen hypotyreoosi
- Synnynnäinen hypotyreoosi
- Toksinen adenooma
Lisämunuaisten sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Addisonin kriisi
- Addisonin tauti
- Autoimmuuniadrenaliitti
- Cushingin oireyhtymä
- Eksogeeninen Cushingin oireyhtymä
- Familiaalinen glukokortikoidiresistenssi
- Familiaalinen primaarinen hyperaldosteronismi
- Glukokortikoidien aiheuttama lisämunuaislama
- Lisämunuaiskasvain
- Feokromosytooma
- Hemangiooma
- Lisämunuaisen kuorikerroksen adenooma
- Lisämunuaisen kuorikerrossyöpä
- Lisämunuaiskysta
- Lymfangiooma
- Myelolipooma
- Sattumalta todetut lisämunuaiskasvaimet
- Lisämunuaisten kuorikerroksen bilateraalinen hyperplasia
- Lisämunuaisten kuorikerroksen entsyymipuutos
- Primaarinen hyperaldosteronismi
- Pseudo-Cushing
- Sekundaarinen hyperaldosteronismi
- Subkliininen Cushingin oireyhtymä
- Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia
- Synnynnäinen lisämunuaisten hypoplasia
- Triple-A-oireyhtymä (Allgroven oireyhtymä)
Sukupuolisen kehityksen häiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ennenaikainen puberteetti
- Hyperestrogenismi
- Hypogonadismi
- Hypotestosteronismi
- Idiopaattinen viivästynyt puberteetti
- Klinefelterin oireyhtymä
- Puberteettigynekomastia
- Sekamuotoinen gonadidusgenesia
- Turnerin oireyhtymä
Polyendokrinopatiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- APECED-oireyhtymä
- Tyypin 2 autoimmuunipolyendokrinopatia
- Tyypin 3 autoimmuunipolyendokrinopatia
- Tyypin 4 autoimmuunipolyendokrinopatia
Luuston sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luuston mineraaliaineenvaihdunta on hyvin endokriinisesti säädeltyä, joten muun muassa seuraavissa tiloissa tarvitaan endokriinista tietämystä[3]:
Munuaissairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- AME-oireyhtymä
- Bartterin oireyhtymä
- Gitelmanin oireyhtymä
- Liddlen tauti
- Renaalinen tubulaarinen asidoosi
Haiman ja suoliston neuroendokriiniset kasvaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hormonimääritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endokrinologinen diagnostiikka perustuu paitsi anamneesiin ja kliiniseen tutkimiseen (statukseen) niin vahvasti myös kliiniskemiallisiin hormonimäärityksiin. Endokriiniseen kliiniseen kemiaan kuuluvat muun muassa seuraavat käsitteet[3]:
- Entsyymileima
- Fluoresoiva leima
- Immunometrinen sandwich-menetelmä
- Kaasukromatografia
- Korkeapaine-nestekromatografia
- Laskentakaavat
- Luminisenssileima
- Nestekromatografia-tandemmassaspektrometria
- Radioaktiivinen isotooppileima
- Radioimmunologinen sitoutumisinhibitiomenetelmä
- Sisäinen standardi
- Tasapainodialyysimenetelmä
- Ultrafiltraatiomenetelmä
- Vapaan hormonin indeksi
Lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisätautisena erikoisalana lääkehoito on keskeinen osa endokrinologiaa. Tyypillisiin lääkkeisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
- Amiloridi
- Amlodipiini
- Dehydroepiandrosteroni (DHEA)
- Deksametasoni
- Desmopressiini
- Estrogeenit
- Fenoksibentsamiini
- Fentolamiini
- Fludrokortisoni
- Hydrokortisoni
- Jodi
- Karbimatsoli
- Levotyroksiini
- Metoprololi
- Nifedipiini
- Prednisoloni
- Propranololi
- Propyylitiourasiili
- Spironolaktoni
- Testosteroni
- Trijodityroniini
- Tyroksiini
Nesteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hypotoninen neste
- Fysiologinen neste
- Hypertoninen neste
- Suolarajoitus
- Veden saannin lisääminen ja vesirajoitus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Endokrinologiyhdistys ry
- Erikoisalani valintakone (Suomen Lääkäriliitto)