Uumajan kunta

Uumajan kunta
Vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Västerbottenin lääni
Maakunta	Västerbotten ja Ångermanland
Keskustaajama	Uumaja
Kuntakoodi	2480
Pinta-ala
– Maa	2 316,61 km²
Väkiluku	116 465
– Tiheys	50,3 as./km²
www.umea.se
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011 ja maapinta-alan 1.1.2012.

Nykyisen Uumajan kunnan alueella sijainneet kunnat vuonna 1952. Uumaja on kaupunki ja Holmsund kauppala, muut kunnat maalaiskuntia.

Uumajan kaupunkia Uumajanjoen rannalla.

Hörneforsin kirkko.

Nydalasjön.

Norrforsenin koski Uumajanjoessa.

Uumaja (ruots. Umeå kommun, pohjoissaameksi Ubmi gielda) on kunta Ruotsin itärannikolla Merenkurkun tienoilla. Kunta sijaitsee Västerbottenin maakunnassa ja Västerbottenin läänissä. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 116 465 asukasta ja sen maapinta-ala oli 2 316,61 km². Kunnan keskustaajama on Uumaja, joka on Västerbottenin läänin pääkaupunki.

Uumajassa asuu paljon ruotsinsuomalaisia, noin 6 %, ja heillä on aktiivista kerhotoimintaa. Suomenruotsalaisia on muuttanut jonkin verran Suomen ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta Vaasan ympäristöstä.

Vuonna 2007 kunnassa oli 129,05 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Uumajan kunnat alueella sijaitsivat Uumajan kaupunki, Uumajan ja Sävarin maalaiskunnat ja osin myös Nordmalingin maalaiskunta. Vuonna 1914 muodostettiin Hörneforsin maalaiskunta erottamalla se Uumajan ja Nordmalingin maalaiskunnista. Loppuosa Nordmalingia on edelleen itsenäinen kunta. Vuonna 1918 Uumajan maalaiskunnasta erotettiin Holmsundin maalaiskunta ja vuonna 1925 osa Sävarin maalaiskunnasta erotettiin Holmönin maalaiskunnaksi. Holmsundin maalaiskunta muutettiin Holmsundin kauppalaksi vuonna 1947. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aluejako ei muuttunut. Uumajan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1965. Vuonna 1971 kaupunki, kauppala ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon, mutta kuntaliitoksia ei tehty. Vuonna 1974 Uumajan kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Holmsundin, Holmönin, Hörneforsin ja Sävarin maalaiskunnat.

Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat:

• Hörnefors (Hörneforsin maalaiskunnassa vuosina 1941–1957)
• Obbola (vuosina 1939–1946)
• Holmsund (vuosina 1894–1946, aluksi Uumajan ja sitten Holmsundin maalaiskunnassa kauppalan perustamiseen asti)
• Teg (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1924–1960)
• Backen (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1941–1958)

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Uumajan kaupungin vaakuna. Myös useimmilla maalaiskunnilla oli omat vaakunat.

• 

  Holmsundin kauppala

• 

  Hörneforsin maalaiskunta

• 

  Sävarin maalaiskunta

• 

  Uumajan maalaiskunta

Väestönkehitys

Uumajan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi			Asukkaita
1950			46 282
1955			50 542
1960			54 415
1965			61 296
1970			69 547
1975			75 290
1980			81 088
1985			85 108
1990			91 258
1995			101 337
2000			104 512
2005			110 758
2010			115 473
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Vuoden 2011 lopussa 11,9 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 085 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 386 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 980 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 19,4 %
• 18–64-vuotiaat: 65,7 %
• 65 vuotta täyttäneet: 14,8 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	1,0	1,1
	jalostus	17,4	16,8
	palvelut	81,1	81,5
	tuntematon	0,6	0,6
	Työpaikkoja ja työllisiä	58 412	56 428
	työpaikkaomavaraisuus	103,5

Taajamat

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,4 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 423 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Uumaja (ruots. Umeå)	79 594
2	Holmsund	5 489
3	Sävar	2 670
4	Hörnefors	2 542
5	Röbäck	2 230
6	Obbola	2 197
7	Ersmark	1 613
8	Täfteå	1 231
9	Innertavle	582
10	Stöcke	483
11	Hissjön	477
12	Sörfors	403
13	Yttersjö	384
14	Bullmark	319
15	Flurkmark	291
16	Tavelsjö	245
17	Västibyn	234
18	Brännland	220
19	Överboda	218
20	Stöcksjö	215
21	Sörmjöle	212
22	Botsmark	201

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Norrbyn
• Tomtebo

Luettelossa mainituista taajamista Tomtebo on sittemmin kasvanut yhteen Uumajan taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Ansmark
• Baggböle
• Bjännsjön
• Bodbyn
• Brattby (eteläinen osa)
• Brännland (eteläinen osa)
• Degernäs
• Dingnäset
• Djupviken
• Djäkneböle
• Gravmark
• Gubböle
• Haddingen
• Håkmark och Ostibyn
• Hörneå
• Hössjö (pohjoinen, läntinen ja itäinen osa)
• Innersjö och Mellansvartbäck
• Kassjö
• Klabböle
• Kroklandet östra
• Kroksjö
• Kåddis
• Nerbyn
• Norrbyn
• Norrmjöle
• Röbäck södra
• Rödånäs
• Rödåsel
• Sand
• Själafjärden
• Sjömyran
• Sjömyran + Svedjan
• Skravelsjö
• Ström
• Strömbäck
• Svedjan
• Sävar södra
• Sörmjöle havsbad (läntinen ja itäinen osa)
• Trehörningen (läntinen osa)
• Tuppliden
• Vitskär
• Yttertavle

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Botsmark
• Brännland
• Bösta
• Holmön
• Tomterna (pohjoinen osa)
• Yttersjö
• Överboda

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uumajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Umeå centrala (37 valtuutettua)
• Umeå omland (28 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Uumajan kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010

Puolue
		Osuus äänistä, %	Valittuja edustajia
	Maltillinen kokoomus	18,29	13
	Keskustapuolue	6,29	4
	Kansanpuolue liberaalit	8,27	5
	Kristillisdemokraatit	4,65	4
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	38,23	25
	Vasemmistopuolue	11,14	7
	Ympäristöpuolue vihreät	8,14	6
	Ruotsidemokraatit	1,47	0
	Muut	3,52	1
	Yhteensä		65

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:

• Rättvisepartiet Socialisterna enhetslista för jobb - mot nedskärningar: 1 paikka

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Umeå stadsförsamling
• Umeå landsförsamling
• Tavelsjö
• Teg
• Ålidhem
• Holmsund
• Hörnefors
• Sävar-Holmön
• Umeå Maria

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Holmsund
• Holmön
• Hörnefors
• Hörnefors-Strömbäcks bruksförsamling*
• Sävar
• Sävars nedre kbfd
• Sävars övre kbfd
• Tävelsjö
• Tavelsjö kbfd*
• Teg
• Umeå landsförsamling (Umeå)
• Umeå landsförsamlings södra kbfd*
• Umeå stadsförsamling
• Ålidhem

Aiheesta muualla

• Uumajan kunnan kotisivut (ruotsiksi)
• Uumajan kunnan kotisivut (suomeksi)
• Uumajan suomalaisten kotisivu

Västerbottenin läänin kunnat

Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011)

1. Tukholma	864 324	7. Örebro	137 121	13. Borås	104 106	19. Nacka	91 616	25. Haninge	78 326	Lähde:	Statistiska centralbyrån (SCB)
2. Göteborg	520 374	8. Helsingborg	130 626	14. Huddinge	99 049	20. Södertälje	87 685	26. Kungsbacka	75 954
3. Malmö	302 835	9. Norrköping	130 623	15. Eskilstuna	97 596	21. Karlstad	86 409	27. Luulaja	74 426
4. Uppsala	200 001	10. Jönköping	128 305	16. Sundsvall	96 113	22. Botkyrka	84 677	28. Skellefteå	71 580
5. Linköping	147 334	11. Uumaja	116 465	17. Gävle	95 428	23. Växjö	83 710	29. Solna	69 946
6. Västerås	138 709	12. Lund	111 666	18. Halmstad	92 294	24. Kristianstad	79 930	30. Järfälla	67 320