Ulriika Eleonoora

Wikipedia
Ohjattu sivulta Ulrika Eleonora
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ulriika Eleonoora
Ulriika Eleonoora
Ruotsin kuningatar
5. joulukuuta 171829. helmikuuta 1720
Edeltäjä Kaarle XII
Seuraaja Fredrik I
Tiedot
Syntynyt 23. tammikuuta, 1688
Tukholma, Ruotsi
Kuollut 24. marraskuuta 1741 (53 vuotta)
Tukholma, Ruotsi

Ulriika Eleonoora (ruots. Ulrika Eleonora) (23. tammikuuta 168824. marraskuuta 1741) oli Ruotsin kuningatar 17181720, ja Kaarle XII:n sisar. Hänen lyhyellä valtakaudellaan Ruotsissa alkoi Vapauden aika, kuninkaan yksinvallan sijasta vähitellen lähes kaikki valta keskitettiin valtiopäiville.[1]

Ulrika Eleonora oli Kaarle XI:n ja Ulrika Eleonora vanhemman tytär. Nuoruusvuosinaan hän jäi sisarensa Hedvig Sofian varjoon. Fredrik Hesseniläinen (myöhemmin Fredrik I) kosi häntä jo 1710, mutta häitä vietettiin vasta 1715.[2]

Ulriika eli suurimman osa elämästään muiden varjossa, mutta siskonsa kuoltua 1708 jälkeen hän alkoi saada huomiota, ja vuonna 1713 hänet valittiinkin sijaishallitsijaksi. Hän johti maata sillä aikaa kun oikea kuningas oli ulkomailla. Heti ensimmäisessä istunnossaan hän teki tärkeän päätöksen ja kutsui valtiopäivät koolle. Hän osallistui kuitenkin harvoin valtioneuvoston kokoontumisiin.[2]

Kaarle XII:n kuoltua 1718 hänelle ei ollut itseoikeutettua kruununperijää, mutta kaksi mahdollista ehdokasta kuitenkin löytyi. Toinen heistä oli Ulriikan aviomies Fredrik Hesseniläinen ja toinen Hedvig Sofian poika Holstein-Gottorpin Karl Fredrik, jota tuki Holsteinilainen puolue.[3] Tämän jälkeen Ulriika Eleonoora ilmoitti nousseensa valtaistuimelle. Valtiopäivät suostuivat tunnustamaan Ulriika Eleonooran sillä ehdolla, että hän hyväksyi hallitusmuodon, joka vähentäisi tuntuvasti kuninkaan valtaa.[2]

Vuonna 1720, kun Ulriika Eleonoora luovutti kruununsa miehelleen Fredrik I:lle, tämä luovutti osan valtaa parlamentille. Tämä päätti ajanjakson, jota kutsutaan itsevaltiuden ajaksi.[1]

Fredrikin matkustaessa ulkomaille vuonna 1731 ja sairastaessa vuonna 1738 Ulriika Eleonoora palasi jälleen sijaishallitsijaksi.[2]

Ulriikan ja Fredrik I:n avioliitto oli lapseton.[2]

Ulriika luopui kruunusta lähinnä miehensä takia, sillä tämä oli koko ajan neuvonut Ulriikaa hänen ollessaan hallitsijana.lähde? Ulriika rakasti miestään, mutta tämä lähinnä vain tahtoi Ulriikan siksi, että tällä oli valtaa, ja että Ulriika pystyisi saattamaan Fredrikinkin johtavaan asemaan.lähde? Ulriika oli uskova, ja kuningattarena olemisen jälkeen hän ryhtyi hyväntekeväisyystyöhön. Hän oli myös kiinnostunut koruista ja hopearahojen keräämisestä.lähde?

Ulriika Eleonooran mukaan on nimetty Ullanlinnan (ruots. Ulrikasborg) kaupunginosa Helsingissä.[4] Hänelle nimetty kirkko oli Helsingin tuomiokirkon edessä olevalla aukiolla ennen tuomiokirkon rakentamista.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ulrika Eleonora Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.12.2013.
  2. a b c d e Nordisk Familjebok (Uggleupplagan. 30. Tromsdalstind - Urakami s. 939-940) runeberg.org. Viitattu 15.12.2013.
  3. Ålandskongressen Uppslagsverket Finland. Svenska folkskolans vänner. Viitattu 15.12.2013. (ruotsiksi)
  4. To Ullanlinna with love… Helsinki Times. Viitattu 15.12.2013.
  5. Historia ja arkkitehtuuri Helsingin tuomikirkkoseurakunta. Viitattu 15.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Greater coat of arms of Sweden.svg Edeltäjä:
Kaarle XII
Ruotsin kuningatar
17181720
Seuraaja:
Fredrik I
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.