Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff

Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff (22. joulukuuta 1848 Markowitz, Posen25. syyskuuta 1931 Berliini) oli saksalainen kielentutkija, 1900-luvun merkittävimpiä antiikintutkijoita, kreikkalaisen filologian erityisosaaja.

Wilamowitz oli sotilassukua, tilanomistajan poika. Hän pääsi ylioppilaaksi 1867 Schulpfortan opistosta, opiskeli Bonnissa ja Berliinissä ja valmistui tohtoriksi 1870. Tämän jälkeen Wilamowitz palveli sotilaana Saksan-Ranskan sodassa. Italian-opintomatkan jälkeen 1874 hän siirtyi Berliiniin ja sitten vuosiksi 1876–1883 professoriksi Greifswaldiin. Hän toimi professorina Göttingenissä 1883–1897 ja Berliinissä 1897–1922.

Vaikka Wilamowitz oli ensi sijassa kirjallisuudentutkija, hänellä oli laajat tiedot myös muista tutkimusaloista, joita antiikintutkimuksessa käytetään. Hän tunsi klassisen kreikankielisen kirjallisuuden läpikotaisin ja pystyi siksi taitavasti yhdistelemään tietojaan ja luomaan uutta tiedettä. Wilamowitz kirjoitti esim. historiatutkimuksia, kirjallisuushistoriallisia teoksia ja filologisia julkaisuja.

Valikoima julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Homerische Untersuchungen (1884)
  • Aristoteles und Athen (1893)
  • Staat und Gesellschaft der Griechen (1910)
  • Sappho und Simonides (1913)
  • Einleitung in die griechische Tragödie (3. p. 1921)
  • Pindaros (1922)
  • Hellenistische Dichtung (1924)
  • Kyrene (1928)