Ulkotuotantoauto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen ensimmäinen television ulkotuotantoauto vuodelta 1959
Kalustoauto, ääniauto ja tv-ulkotuotantoauto

Ulkotuotantoauto tai ulkolähetysauto (engl. OB van, OB unit, Outside Broadcasting Van, Remote Unit, Location Production Unit) on televisio- tai radiotuotannossa käytettävä tuotantoyksikkö, millä voidaan tehdä suoria lähetyksiä tai nauhoituksia studioitten ulkopuolella.

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiotuotannossa ulkotuotantoautolla tarkoitetaan tavallisesti television monikamerakuvauksessa käytettyä kuvausautoa. Ulkotuotantoauton kori muistuttaa suurimmillaan bussia tai tv-kalusto on rakennettu eräänlaiseen rekan perävaunuun. Pienimmillään tarvittavat tuotantotilat ja tekninen kalusto on sijoitettu pakettiauton tai asuntovaunun runkoon. Tuotantoyksikkö koostuu täydellisestä tv-tuotantoon tarvittavasta kalustosta. Ulkotuotantoautossa on tv-ohjaamo, videomikseri, kuvatarkkaamo, äänitarkkaamo sekä kuvan ja äänen tallennuslaitteistot. Siellä voi sijaita myös tv-valaistuksessa käytettävä valopöytä [1]. Lisäkalustoa kuljetetaan kalustoautossa.

Vakituisten kameroitten määrä vaihtelee auton kapasiteetista riippuen tavallisesti kahdesta kahdeksaan. Yleensä voidaan kytkeä myös lisäkameroita. Kameroitten videosignaali ja komentoyhteydet autoon kulkevat kamerakaapeleita pitkin tai langattomasti linkeillä. Suurissa urheilukilpailuissa, konserteissa ja mittavissa tapahtumissa saatetaan useampia ulkotuotantoautoja kytkeä yhteen, jolloin kameroitten määrä voi olla useita kymmeniä. Erikoistapauksissa, kun tarvitaan todella mittavaa ja monipuolista tuotantokalustoa, voidaan laaja ulkotuotantokalusto ohjaamoineen, tarkkaamoineen ja kameroineen rakentaa tilapäisesti eräänlaisena palapelinä johonkin rakennukseen, vaikkapa stadionin tai jäähallin tiloihin [2] [3].

Ulkotuotantoauton ohjaamossa työskentelevät ohjaaja, kuvaussihteeri ja mikseri, kuvatarkkaamossa kuvatarkkailija ja mahdollisesti kuvaaja. Äänitarkkaamossa äänen tasoa ja laatua säätää äänitarkkailija. Kuvauspaikalla henkilökuntaan kuuluvat mm. kameramiehet, äänitarkkailijat, studio-ohjaaja ja valaistustarkkailijat [4].

Suorissa lähetyksissä video- ja äänisignaali lähetetään ulkotuotantoautosta tv-keskukseen (esim. Yleisradiossa Pasilan tv-keskukseen), mistä ne välitetään edelleen kytkentäkeskuksen ja lähetysyksikön kautta katsojille. Signaalit kulkevat joko linkkiketjun kautta, satelliittiteitse tai valokaapelilla. Nauhoitetut lähetykset tallennetaan joko ulkotuotantoautossa tai tv-keskuksessa [5].

Radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radion ulkotuotantoautoissa on äänitarkkaamo äänipöytineen ja äänen muokkauksessa tarvittavine laitteineen. Auton kalustoon kuuluu myös äänen tallentamiseen ja lähettämiseen tarvittava tekniikka.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Millerson, Gerald: The Technique of TV Production. London and Boston: Focal Press, 1982. ss. 403-404
  2. Millerson, Gerald: The Technique of TV Production. London and Boston: Focal Press, 1982. s. 403
  3. Watts, Harris: On Camera. London: BBC Books, 1984. ss. 116-123
  4. Burrows, Thomas - Wood, Donald: Television Production - disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: WCB, 1982. s. 180
  5. Millerson, Gerald: The Technique of TV Production. London and Boston: Focal Press, 1982. ss. 404-407

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Watts, Harris: On Camera. London: BBC Books, 1982, 1984.
  • Millerson, Gerald: The Technique of TV Production. London and Boston: Focal Press, 1982.
  • Jarvis, Peter: Shooting on Location. Hertfordshire: BBC Television Training, 1986.