Ukkosen ennakointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Vallinharjapilvi, jossa on nauhamaisessa muodostelmassa vieri vieressä tornimaisia, kohoavia ulokkeita, kertoo kohonneesta ukkosriskistä. Ukkosta voi tulla tunnin–kahden vuorokauden sisään.
Valtavan suuri Cumulus congestus, hyvin suuri kumpupilvi, joka ei ole alkanut vielä sataa, voi enteillä sadekuuroja tai ukkosta kesällä jo parin tunnin sisään. Tässäkin pilvessä on vallinharjamaisesti kaksi pilveä liimautuneena yhteen.
Kukkakaalia muistuttava valtavan kokoiselta näyttävä, jo satava nuori ukkospilvi Cumulonimbus calvus kaukaa katsoen. Läheltä näkyisi selvemmin pilven sinimusta alaosa.
Tyypillinen kuuro- ja ukkospilvi, jossa näkyy kuituinen, tässä alasimen muotoinen yläosa. Etualalla on tornimaisia kumpupilviä.

Ukkosen ennakointi tarkoittaa tapoja, joiden avulla voidaan päätellä, onko tulossa ukkosta. Luotettavaa tapaa ennustaa ukkosta ei ole, koska ukkonen on monesti nopeasti kehittyvä ja siksi vaikeasti ennustettava sääilmiö. Ennakointitavat voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:

  1. pilvi-, kosteus- ja lämpötilahavainnoista voidaan päätellä, onko ilmakehän tila suotuisa ukkosen kehitykselle
  2. kaukokartoituslaitteiden, kuten tutkan ja salamanpaikantimen, avulla saadaan selville, onko lähiseudulla ukkosta ja liikkuuko se kohti
  3. sääennusteista voidaan päätellä, onko ilmakehän tila muuttumassa sellaiseksi, että ukkosta voi kehittyä myöhemmin.

Ukkosen syntyyn vaikuttaa ilmakehän kolmiulotteinen rakenne jopa 15 km:n korkeuteen asti. Sitä on vaikea mitata omilla havainnoilla, mutta pilvien muoto ja liike antaa epäsuoraa tietoa ylemmän ilmakehän olosuhteista.

Kaukokartoitusvälineistä ukkosta voi ennustaa säätutkilla, salamanpaikantimilla ja jossain määrin myös satelliittikuvilla. Tiheä salamointi pilvien tulosuuntaisella puoliskolla ennustaa ukkosta, ja myös rankka sade tutkakuvassa pilvien tulosuunnassa. Ukkospilvet näkyvät monesti melko terävärajaisina pyöreinä tai soikeina rankan sateen alueina. varsinaisia kaukokartoituslaitteita voi täydentää muilla hiukan samaan tapaan toimivilla laitteilla, esimerkiksi radion rätinä keskipitkillä tai pitkillä aalloilla kertoo kohtalaisen lähellä olevasta ukkosesta.

Ukkosta voi koettaa ennustaa internetistä katsomalla ennusteita, esimerkiksi ilmakehän epävakaisuutta kuvaavia Cape-lukuja. Nämäkään ennusteet eivät sano, tuleeko ukkonen johonkin tiettyyn aikaan, mutta antavat ainakin kuvan siitä onko ukkosta ilmassa.

Ukkosen ennustaminen kastepisteen ja pilvilajien avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpöukkoset kehittyvät lämpimässä ilmamassassa,[1] jolloin ennen ukkosta on kuuma, hiostava ja kostea ilma. Yökin on usein lämmin ja ilma kosteaa päivälläkin. Ilmamassan kosteussisältöä kuvastavan kastepisteen voi tarkistaa esimerkiksi lentoasemien metar-havainnoista. Yhdysvalloissa on arvioitu, että lämpöukkosten syntymiseen tarvitaan vähintään 13 asteen kastepiste. Muita ukkostyyppejä voi kehittyä, vaikka kastepiste maanpinnan lähellä olisi alempikin.[2] Suomessa lämpöukkosia on suhteellisen vähän, ja ukkoset liittyvät joko rintamiin tai ilmamassaukkosissa troposfäärin yläosan kylmenemiseen.[3]

Vallinharjapilvi kertoo epävakaasta ilmakehästä[4] ja siten kohonneesta ukkosriskistä. Vallinharja- tai kokkarepilven havaitsemisesta on ukkoseen ehkä 3–18 tuntia.[5]

Pienet kauniin ilman kumpupilvet voivat kasvaa isommiksi kukkakaalimaisiksi pilviksi ja edelleen kuuro- ja ukkospilviksi.[6] Samoin kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammiksi korkeiksi iltapäivällä ja illalla. Ukkosta voi enteillä kumpupilvitiheyden äkillinen lisääntyminen ja korkeuden kasvu tietystä taivaan suunnasta alkaen. Monesti terävärajaiset kumpupilvet tietävät todennäköisemmin ja/tai voimakkaampaa ukkosta kuin pehmeärajaiset. Mutta pehmeärajaiset kumpupilvet suhteellisen kuuman päivän aamuna ja aamupäivällä voivat kertoa ilmakehän kosteudesta ja sitä myötä ukkosriskistä.

Usein ukkonen liittyy matalapaineeseen eli kylmän tai lämpimän rintaman saapumiseen. Ilmanpaineen lasku ja tuulen voimistuminen voivat kertoa lähestyvästä matalapaineesta ja ukkosesta. Mutta tyyni tai heikkotuulinen ilma voi kertoa paikallisten niin sanottujen ilmamassaukkosten kehittymisestä. Sadekuuro tai kaukana näkyvät tummat tai vaaleat pilvestä alas ulottuvat sadeviirut voivat kieliä myös ukkosen riskistä.

Välitöntä ukkosta ennustaa valtavan suuren korkean valkean pilvivallin tai pilven lähestyminen, jossa näkyy tumma alasosa sinimustana. Vaikkei pilvi vielä jyrisisikään, on syytä hakeutua suojaan. Ukkospilvet voivat olla valtavia kumpupilviä, tai alasinpilviä.

Pilvisyyden kehitys kun ukkonen lähestyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen varoitus ukkosesta on monesti hyvin korkean pilvivallin tai pilvirintaman tai yksittäisen pilven lähestyminen. Tämä on varoittava merkki varsinkin, jos taivas on muuten melko pilvetön. Pilvirintamassa näkyy tornimaisia tai valtavan leveitä valtavia kumpupilviä ja kuuro- ja ukkospilviä. Rintaman kuuropilvi- tai ukkosluonteisuus saattaa näkyä etäälle siitä, että kumpupilven yläosassa on kuitusta rakennetta, monesti kukkakaalin tai alasimen muodossa.

Taivaalla esiintyy joskus paljonkin alasinpilviä, vaikkei ukkosta tulekaan. Se liittyy usein kylmään rintamaan mutta voi olla muunlaisen sääjärjestelmän osa. Horisontissa oleva pilvirintama voi olla hyvinkin lähellä alle tunnissa. Ukkospilvien valkeat kuitumaiset yläosat näkyvät jopa 30–300 km:n päähän, jos näkyvyys on hyvä, mikä ei ole tavallista ennen ukkosta. Joskus ukkospilvivallia on vaikea tai mahdoton erottaa läheltäkään taivaan suuren sameuden tai muiden pilvien takia. Vasta 10–30 km:n etäisyydeltä näkyy ukkospilven mustanharmaa alapuoli, ja siltä etäisyydeltä ukkospilvi voi saavuttaa havaitsijan 10–60 minuutissa. Jos pilvirintama on ojennetun käden päässä olevan vaaksan korkuinen, se voi olla jo 40–50 km:n päässä. Jo tällöin kannattaa valmistautua hiljalleen siirtymään sisätiloihin. Ukkosen jyrinä kuuluu 10–20 km:n päähän. Ukkospilvi voi liikkua tämän matkan 15 minuutissa – tunnissa, ja positiivinen maasalama voi iskeä maahan 10 km:n päähän negatiivisista salamista.

Pilvirintama voi hohtaa etäällä kauniin valkoisena, siinä näkyy ehkä alasinmaisia pilviä (Cumulonimbus incus) tai suuria kukkakaalin muotoisia kumpupilviä, Cumulus congestus ja Cumulonimbus calvus. Kun pilvirintama on aivan lähellä, näkyy korkealle kohoava valkea pilviseinämä, ja pilven tumma alapuoli, joka sataa ja ehkä myös salamoi.

Ukkonen saattaa olla lähellä, jos jonkun kumpupilven alasin ulottuu miltei pään päälle, ja tietyssä taivaan suunnassa näkyy tummanharmaa, tai sinimusta pilvi. Pilven alla ja sivulla olevat repalepilvet voivat kulkea sivuttain ukkosen kanssa tai vastakkaiseen suuntaan, ja hämätä katsojaa uskomaan ettei ukkonen tule päälle. Kaiken kukkuraksi ukkonen voi liikkua toiseen suuntaan kuin muut alapilvet. lähinnä kumpupilvet ja kumpukerrospilvet. Tämä johtuu siitä, että uusia ukkospilviä syntyy monesti olemassa olevan pilven sivulle. Näin voimakas ukkonen saattaa näyttää säätutkan kuvassa "kiemurtelevan kuin mato" kun heikommat sadekuurot liikkuvat suorempaan.

Ukkonen voi joskus alkaa arvaamatta aivan pään päällä, mutta tätäkin enteilevät korkeat kumpupilvet tai kokonaan tumma pilvinen taivas. Aivan ukkospilven edellä voi kulkea myös vyörypilvi.

Myös okluusiorintamassa voi esiintyä ukkosta, etenkin yöukkosta.

Ukkosen ennustaminen laitteilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitteiden avulla voidaan paikantaa missä on ukkosta ja liikkuuko se kohti. Tällaiset ennusteet eivät ole kovin pitkiä eivätkä kovin varmoja. Ne eivät voi ennustaa sääjärjestelmän ensimmäistä salamaniskua, ja lähestyvä järjestelmä voi lopettaa ukkostamisen ennen kuin se tulee päälle. Yksittäinen ukkossolu elää 20–30 minuuttia, järjestäytynyt kuuropilvialue tyypillisesti noin kuusi tuntia.[7]

Säätutkan kuvassa ukkospilvi näkyy terävänä täplämäisenä tai pitkulaisena erittäin rankan sateen alueena, joka on usein merkitty oranssina, punaisena tai violettina. Varsinkin punainen isohko läiskä on melko varmasti rankkasadetta satava ukkospilvi. Jos tämä täplä näyttää tutkassa ajan myötä kasvavan ja tulevan kohti, on syytä varautua ukkoseen. Monissa ilmaisissa internetin sadetutkissa ukkosta on tällä tavoin vaikea ennustaa, sillä ne näyttävät sadetietoa 1–4 tuntia ajastaan jäljessä, mutta esimerkiksi tunnin takainen sadetutkakuva antaa kuurojen päälle tulemisesta jonkinlaisen kuvan.

Ukkosen mahdollisuus on sadetutkan mukaan kohonnut, jos kohti näyttää tulevan kasvavia kuuropilviä. Ukkosen mahdollisuus on suuri, jos alle sadan kilometrin päähän syntyy suurehkoja terävärajaisia rankan sateen alueita, jotka ovat useammin ukkospilviä. Ukkosen mahdollisuus on suuri, vaikka ensimmäiset tutkassa alle 100 km:n päässä olevat pilvet eivät tulisikaan kohti, vaan menisivät pois. Näiden pilvien vaneveteen voi kesällä alle tunnin sisään kehittyä ukkosia. Jos sadetutkassa tulee vaikkapa pilvien yleisestä tulosuunnasta alle 45 asteen päähän iso ukkospilvi, pilvi voi tulla päälle, koska ukkonen voi liikkua eri suuntaan kuin muut pilvet.

Salamanpaikannin, joka on sadetutkaa yksinkertaisempi, näyttää salamaniskun etäisyyden ja suunnan. Monesti pelkkä salamaniskujen määrä minuutissa kertoo ukkosen mahdollisuudesta. Jos paikantimen kuvassa näyttää "tikkaavan" tiheästi 1-2 salamaa minuutissa, ukkosriski on kohonnut. Yli 5 salamaa minuutissa viittaa siihen, että ukkonen saattaa/on saattanut tulla kuuloetäisyyden päähän. Yli 15 salamaa minuutissa tietää melko varmasti ukkosta. Silti esimerkiksi 1 salaman minuutissa päästävä ukkonen voi olla pään päällä, vaikka laajoilla alueilla olisi muuten ukkosetonta. Monissa salamanpaikantimissa on näyttö, joka kertoo yksittäisten ukkosmyrskyjen sijainnit. 3 tai yli ukkosmyrskyä merkitsee, että sää on ukkostyyppinen.lähde?

Usein salamointi suunnilleen pilvien tulosuunnasta vaikkapa 60 kulma-asteen tarkkuudella kertoo kohonneesta ukkosuhasta, jos sitä on alle 200 km:n etäisyydellä. Jos pilvien tulosuuntaa ei tiedä, voi sen sijasta käyttää tuulen suuntaa. Hälyttävää on, jos salamointia on jatkuvasti alle 30 kilometrin päässä. Ukkosriski ei ole yleensä suuri, jos salamointi näyttää olevan ukkostutkassa sillä puoliskolla, jonne pilvet näyttävät menevän. Ukkostutkan ja kohtalaisen reaaliakaisen sadetutkan kuvasta saa yleensä vahvat tiedot ukkosuhasta. Varmasti ukkosen tuloa ei ukkostutkakaan pysty ennustamaan, sillä ukkonen voi alkaa yllättäen aivan pään päällä kasvaneesta kuuropilvestä.lähde?

Kuuropilvien alasimet näkyvät hyvin satelliittikuvissa.[8] Satelliitti näkee kuitenkin vain ylimmän pilvikerroksen. Paras satelliittikanava konvektiopilvien tunnistamiseen on suuren resoluution näkyvän valon kanava, mutta se ei ole öiseen aikaan käytettävissä. Vertaamalla tutka- ja satelliittialgoritmeja maanpinnalta tehtyihin havaintoihin on todettu, että automaattisilla kaukokartoituskuvien luokittelumenetelmillä voidaan tunnistaa 50-60% kuuropilvistä, ja vääriä hälytyksiä tulee runsaasti.[7]

Radion rätinä varsinkin keskipitkillä tai pitkillä aalloilla (SW short waves, MW medium waves, LW long waves) voi kertoa lähestyvästä ukkosesta, varsinkin jos voimistuu.[9]

Ukkosen ennustaminen internetin ennustetietojen avulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numeeristen sääennustusmallien erotuskyky on liian huono yksittäisen ukkossolun kehityksen tarkkaan ennustamiseen.[7] Monissa sääennusteissa mainitaan alueellisesti kohonneen ukkosriskin alueet seuraavalla päivälle. Ilmatieteen laitos antaa viralliset varoitukset.[10].

Verkossa on monia karttoja[11][12], joissa ennustetaan ilmakehän epävakaisuutta kuvaavia lukuja, joita ovat muun muassa pilven toppi, Cape ja Lifted.[2] Nämäkään eivät kerro, osuuko ukkospilvi kohdalle, mutta antavat osviittaa ukkosen mahdollisuudesta.

Monessa CAPE- tai lifted-kartassa sääkartassa varsinkin vihreä, keltainen, oranssi ja punainen tarkoittavat voimakkaille ukkosille ominaista säätä. Ukkosta tulee myös, jos ollaan vaaleansinisellä tai turkoosilla alueella. Esimerkki melko tarkasta mutta ei aina hyvin päivitetystä ennusteesta on Suomen sääkeskuksen[13] MLCape-ennuste.[14] ja neljän kerroksen Lifted[15] Suomen olossa karkeasti Cape 250 tietää ukkosta, 350 kovaa ukkosta. Myrskytuulta syntyy viimeistään, kun Cape on 800. Trombit ovat pienemmälläkin Capella mahdollisia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Perustietoa ukkosesta Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.2.2013.
  2. ↑ a b Jeff Haby: Ingredients for thunderstorms theweatherprediction.com. Viitattu 10.2.2013.
  3. ↑ Miten ukkonen syntyy ? Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.2.2013.
  4. ↑ Hahtuvapilvi Altocumulus Teematietoa: Pilvikuvasto. Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.2.2013.
  5. ↑ Paavo Korpela: Konvektiiviset sääilmiöt (PDF) Myrskybongarien koulutuspäivä. 2008. Viitattu 10.2.2013. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Cumulus Web Weather for Kids. Viitattu 10.2.2013.
  7. ↑ a b c Probability of Cb and Tcu occurrence based upon radar and satellite observations (PDF) KNMI. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 10.2.2013.
  8. ↑ Kuuropilvi Cumulonimbus Pilvikuvasto Ilmatieteen laitos
  9. ↑ Radioukkonen Paavo Korpela, Myrskyvaroitus Web archive 2012
  10. ↑ Varoitukset ja turvallisuus Ilmatieteen laitos
  11. ↑ Welcome to the Finnish Weather Center!
  12. ↑ MM5 Afwa (Europe)
  13. ↑ http://www.saakeskus.fi/, Suomen sääkeskus
  14. ↑ MLCAPE-ennuste
  15. ↑ Lifted-ennuste

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkosennusteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkostutkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senhetkisen salamoinnin näyttäviä ukkostutkia

Valittaessa myös salamat näyttäviä sadetutkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Windyty SE: Windy as forecasted Windy.com/. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukkosen_ennakointi&oldid=22128888”