Udden-Wentworth-luokitus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Udden-Wentworth-luokitus on kansainvälinen maaperän kerrostumien tutkimuksessa, sedimentologiassa, käytetty lajitteiden raekokoon perustuva maalajien luokitus. Lajitteiden raekokojen raja-arvojen suhde on aina 1:2. Maa-aines seulotaan seulasarjan avulla ja lasketaan eri kokoisille seuloille jääneen aineksen osuus koko erästä painoprosentteina. Taulukosta voidaan sitten katsoa vallitsevaa lajitetta vastaava nimitys. Taulukossa on myös maa-aineksen raekokoja vastaava kivilaji, joka syntyy maa-aineksen kivettyessä.

Udden-Wentworth-luokituksen lajiterajat
Lajite Alalajite Raekoko (mm) Murtolukuna (mm) Φ-yksikkö Kivityyppi
Lohkareet   256...4096   –8...–12 Konglomeraatti/

breksia

Kivet   64...256   –6...–8
Sora Hyvin karkea sora 32...64   –5...–6
Karkea sora 16...32   –4...–5
Keskisora 8...16   –3...–4
Hieno sora 4...8   –2...–3
Hyvin hieno sora 2...4   –1...–2
Hiekka Hyvin karkea hiekka 1...2   0...–1 Hiekkakivi
Karkea hiekka 0,5...1 1/2...1 1...0
Keskihiekka 0,25...0,5 1/4...1/2 2...1
Hieno hiekka 0,125...0,25 1/8...1/4 3...2
Hyvin hieno hiekka 0,0625...0,125 1/16...1/8 4...3
Siltti Karkea siltti 0,031...0,0625 1/32...1/16 5...4 Silttikivi
Keskisiltti 0,0156...0,031 1/64...1/32 6...5
Hieno siltti 0,0078...0,0156 1/128...1/64 7...6
Hyvin hieno siltti 0,0039...0,0078 1/256...1/128 8...7
Saves Karkea saves 0,00195...0,0039 1/512...1/256 9...8 Savikivi
Keskisaves 0,00098...0,00195 1/1024...1/512 10...9
Hieno saves ...0,00098 ...1/1024 ...10

Oheisen taulukon esittämä maalajitteiden ryhmittely ei ole ainoa mahdollinen. Lajitteiden ryhmittely ja nimitykset vaihtelevat hieman eri lähteissä. Siltti ja saves ovat yhteisnimeltään hienoaines (tai liete englannin mud-sanan mukaan). Joissakin lähteissä käytetään raekokoluokasta 4...64 mm nimitystä karkea sora (engl. pebble).

Φ-yksikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geologit suosivat Φ-yksikköä (phi) metrijärjestelmän sijaan, koska se on helppokäyttöisempi raekokojakaumien histogrammeissa ja summakäyrissä logaritmisiin asteikkoihin verrattuna. Se on mittayksikötön suure ja lasketaan yhtälöstä


\Phi=-\log_2 d=-\left(\frac{log_{10} d}{log_{10} 2}\right)

missä Φ on rakeiden koko Φ-yksikköinä ja
d on rakeiden läpimitta millimetreinä.

Lajittuneisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa-aineksen lajittuneisuuden kuvaamiseen näytteen raekokojen keskihajonnan perusteella käytetään seuraavia sanallisia ilmaisuja:

  • alle 0,35 Φ oikein hyvin lajittunut
  • 0,35...0,50 Φ hyvin lajittunut
  • 0,50...0,71 kohtalaisen hyvin lajittunut
  • 0,71...1,0 kohtalaisen lajittunut
  • 1,0...2,0 huonosti lajittunut
  • 2,0...4,0 hyvin huonosti lajittunut
  • yli 4,0 erittäin huonosti lajittunut

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokituksen alkumuodon kehitti yhdysvaltalainen geologi Johan (August) Udden (1859–1932), joka julkaisi luokituksensa vuonna 1898. [Udden, J.A., 1898: Mechanical Composition of Wind Deposits. Augustana Library Publication vol. 1.] [Udden, J.A., 1914: Mechanical Composition of Clastic Sediments. Bulletin of the Geological Society of America, vol. 25 pp. 655–744.]

Luokitusta muunteli ja laajensi yhdysvaltalainen geologi Chester (Keeler) Wentworth (1891–1969), joka kuitenkin säilytti raekokojen raja-arvojen suhteen 1:2. [Wentforth, C.K., 1922: A Scale of Grades and Class Terms for Clastic Sediments. Journal of Geology vol. 30 pp. 377–392.]

Yhdysvaltalainen geologi William Cristian Krumbein (1902–1979) loi luokituksen yhteyteen Φ-yksikön. [Krumbein, W.C., 1934: Size frequency distribution of sediments. Journal of Sedimentary Petrology vol 4. pp. 65–77.]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muita luokituksia sivulla maalaji

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sanasto soveltaen teoksesta: Geologisk ordlista. Tekniska nomenklaturcentralens publikationer nr 86. Stockholm 1988 ISBN 91-7196-086-4.