Ubuntu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee käyttöjärjestelmää. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Ubuntu
Ubuntu logo
Ubuntu 11.10
Ubuntu 11.10
Kehittäjä Canonical Ltd / Ubuntu Foundation
KJ-perhe GNU/Linux
Lähdekoodi FOSS
Viimeisin versio 11.10 (Oneiric Ocelot)
13. lokakuuta 2011
Ytimen tyyppi Monoliittinen
Lisenssi GNU GPL ja muita lisenssejä
Toiminnallinen tila Toiminnassa
Kotisivu www.ubuntu.com
10.04-version Ubuntun ja Kubuntun työpöytäversioiden ja palvelinversion CD-levyjen kannet ja levyt.

Ubuntu on tietokoneille tarkoitettu käyttöjärjestelmä[1], joka perustuu Debian-Linux-jakeluun[2] ja jota toimitetaan avoimen lähdekoodin vapaana ohjelmistona[3], johon on lisäksi saatavilla käyttöoikeuksiltaan rajoitettua ohjelmistoa.[4][5] Ubuntun kehitystä rahoittaa eteläafrikkalaisen yrittäjä Mark Shuttleworthin perustama Canonical Ltd.[6][7]

Ubuntu pyrkii Canonicalin mukaan tarjoamaan kenen tahansa käytettävissä olevan käyttöjärjestelmän, joten siinä keskitytään ennen kaikkea toimivuuteen sekä asennuksen helppouteen. StatOwl.comin tilastojen mukaan Ubuntun osuus Linux-työpöytäkäyttöjärjestelmistä toukokuusta lokakuuhun 2010 oli noin 51 %[8], ja sen osuus web-palvelimista oli BuiltWithin mukaan kasvussa.[9]

Ubuntusta julkaistaan uusia versioita kuuden kuukauden välein, ja useimpia julkaisuja tuetaan 18 kuukautta. Long Term Support- eli LTS-versioita tuetaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelimissa 5 vuotta. Uusin versio, 11.10 (Oneric Ocelot) julkaistiin lokakuussa 2011. Seuraava versio, 12.04 LTS (Precise Pangolin) julkaistaan huhtikuussa 2012.

Ubuntulla on useita eri käyttötarkoituksiin kohdennettuja virallisia sisarprojekteja. Esimerkiksi siinä, missä Ubuntu käyttää oletuksena Unity-työpöytäympäristöä, Kubuntu käyttää KDE:tä ja Xubuntu puolestaan Xfce:tä. Edubuntu on suunnattu kouluympäristöihin ja Ubuntu Server Edition palvelimille.

Ubuntun zulunkielinen nimi tulee eteläafrikkalaisesta "Ubuntu"-ideologiasta ja käännetään usein lyhyesti "inhimillisyydeksi toisia kohtaan".[10]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia ja kehitysprosessi

Ubuntu perustuu Debianin lähdekoodiin. Alun perin Ubuntu-ryhmän tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen Linux-käyttöjärjestelmä työpöytäkäyttöön ja julkaista uusi versio joka kuudes kuukausi, minkä tuloksena olisi useammin päivitetty järjestelmä.[11][12]

Ubuntu ensimmäinen julkaisu ilmestyi 20. lokakuuta 2004. Siitä lähtien Canonical on julkaissut uuden Ubuntu-version joka kuudes kuukausi[13] ja sitoutunut toimittamaan turvallisuuspäivityksiä, korjauksia pahoihin ongelmiin ja pienimuotoisia ohjelmapäivityksiä. Päätettiin, että joka neljäs julkaisu on LTS-versio eli pitkään tuettu julkaisu.[11] LTS-julkaisujen työpöytäversioihin julkaistaan päivityksiä kolmen vuoden ajan ja palvelinversioihin viiden vuoden ajan.[13]

Viimeisin LTS-julkaisu on Ubuntu 10.04 (Lucid Lynx), joka julkaistiin 29. huhtikuuta 2010, kun taas viimeisin tavallinen versio on 28. huhtikuuta 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 (Natty Narwhal).

Ubuntun paketit pohjautuvat Debianin unstable-kehityshaaraan: molemmat jakelut käyttävät paketeissaan Debianin deb-tiedostomuotoa ja paketinhallintatyökaluja (APT:ia ja Synapticia). Debian- ja Ubuntu-paketit eivät kuitenkaan välttämättä ole binääriyhteensopivia keskenään ja joskus .deb-paketit pitää kääntää uudelleen lähdekoodista jotta ne toimivat Ubuntussa.[14] Monet Ubuntun kehittäjät ovat myös Debianin tärkeiden pakettien ylläpitäjiä. Ubuntu tekee yhteistyötä Debianin kanssa tuomalla tekemänsä muutokset takaisin Debianiin[15], mutta kriitikoiden mukaan tätä ei tapahdu tarpeeksi usein. Debianin perustaja Ian Murdock on ilmaissut huolensa siitä, että Ubuntun paketit mahdollisesti eriytyvät liikaa Debianista ollakseen yhteensopivia.[16] Ennen julkaisua paketteja tuodaan Debianin unstable-haarasta ja niihin liitetään Ubuntu-spesifit muutokset. Kuukautta ennen julkaisua uusien muutosten tuominen lopetetaan, minkä jälkeen paketoijat keskittyvät varmistamaan, että tuodut ominaisuudet toimivat hyvin keskenään.

Ubuntua rahoittaa tällä hetkellä Canonical Ltd. 8. heinäkuuta 2005 Mark Shuttleworth ja Canonical Ltd. julkistivat Ubuntu Foundation -rahaston perustamisen ja antoivat sille 10 miljoonan yhdysvaltain dollarin alkupääoman. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaikkien tulevien Ubuntu-versioiden tukeminen ja kehitys. Mark Shuttleworth kuvaa sitä "hätärahastoksi" (siltä varalta että Canonicalin osallisuus päättyy).[17]

12. maaliskuuta 2009 Ubuntu julkisti kehittäjätuen kolmansien osapuolien pilvilaskenta-alustoille, kuten Amazon EC2:ssa käytetyille alustoille.[18]

[muokkaa] Ominaisuudet

Ubuntu pyrkii tarjoamaan pääasiassa vapaista ohjelmistoista koostuvan vaihtoehdon Windowseille.[19] Kehityksessä pääasiallisena painopisteenä ovat käytettävyys, säännölliset päivitykset ja helppo käyttöönotto.

Ubuntun painetun asennuslevyn pystyi aiemmin tilaamaan ilmaiseksi ja ilman postikuluja Ubuntun ShipIt-postituspalvelun kautta, mutta palvelu lopetettin 2011 [20]. Levykuvan voi ladata Ubuntun kotisivuilta ja tallentaa itse CD-levyksi, mikä onkin usein nopein tapa saada asennuslevy. Ubuntu-levyjä voi lainata myös kirjastoista, ja GNU GPL -lisensoinnin takia lainattua levyä voi myös kopioida vapaasti.[21]

Ubuntun työpöytäversion asennuslevy toimii myös live-CD:nä: Ubuntua on mahdollista koekäyttää myös suoraan CD:ltä käynnistämällä. CD-levyltä käynnistettynä Ubuntu voi tuntua hitaalta eivätkä tehdyt muutokset tallennu. Varsinainen asennus suoritetaan koekäyttötilassa työpöydällä näkyvästä kuvakkeesta.

Ubuntuun on helposti saatavilla laaja valikoima sovelluksia Ubuntun palvelimien virallisista asennuslähteistä. Ohjelmien asentaminen hoidetaan pääasiassa pakettienhallintaohjelmalla, joka automaattisesti hakee tarvittavat tiedostot asennuslähteistä ja suorittaa asennuksen. Ubuntussa pakettienhallinnan tehtävät hoitaa Debianin Advanced Packaging Tool -ohjelmisto, jota voidaan käyttää tekstipohjaisesti tai graafisen käyttöliittymän avulla. Ubuntussa on 9.10-versiosta lähtien ollut mukana erityinen Ubuntu Software Center, jonka avulla ohjelmien asentaminen käy vaivattomasti.

Canonical toi 10.04-versioon uutuutena musiikkikaupan osana Ubuntu One -palveluitaan. Tämä Ubuntun musiikkikauppa on integroitu suoraan Rhythmbox-mediasoittimeen, jonka kautta käyttäjä voi ostaa musiikkia mp3-muodossa. Ostettu musiikki ilmestyy välittömästi käyttäjän henkilökohtaiseen Ubuntu One -hakemistoon ja siirtyy sieltä automaattisesti mediasoittimeen. Musiikkitiedostot voi käydä lataamassa Ubuntu One -hakemistosta myös nettiselainen avulla.

Ubuntun ohjeistus on lisääntynyt Internetissä nopeasti ja tärkeimmän ohjeistuslähteen, Ubuntun oman wikin aineistosta onkin koottu myös järjestelmän oma, ilman Internet-yhteyttä luettavissa oleva ohjeistus.

[muokkaa] Ohjelmaversiot

Ubuntusta julkaistaan uusi vakaa versio kuuden kuukauden välein: huhtikuussa ja lokakuussa. Julkaisutahti on ajoitettu noin kuukauden verran GNOME:n julkaisujen jälkeen. Näin jokainen Ubuntun versio sisältää uuden GNOME-version. Jokaisella julkaisulla on koodinimi sekä versionumero, josta selviää julkaisuvuosi ja -kuukausi. Esimerkiksi ensimmäinen julkaistu versio, 4.10, julkaistiin 2004 lokakuussa (10. kuukausi). Koodinimi on kaksiosainen ja koostuu edeltävästä adjektiivista sekä sitä seuraavasta samalla kirjaimella alkavasta eläinlajin nimestä. Esimerkiksi ensimmäisen version 4.10 koodinimi oli Warty Warthog (suom. känsikäs pahkasika). Versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien koodinimet ovat noudattaneet aakkosjärjestystä.

Useimpia versioita tuetaan turvallisuuspäivityksin ja korjauksin 18 kuukautta. Näiden lisäksi osa julkaisuista on LTS-versioita (pitkäaikaisen tuen julkaisu, engl. Long Term Support), joita tuetaan työpöytäkäytössä kolme vuotta ja palvelimissa viisi vuotta. Ubuntu 6.06 LTS oli ensimmäinen pitkään tuettu versio, toinen LTS-versio 8.04 julkaistiin 24. huhtikuuta 2008, ja viimeisin 10.04 LTS 29. huhtikuuta 2010.

[muokkaa] Luettelo versioista

Versio Koodinimi Julkaisupäivä Tuen päättyminen Huomioitavaa
Työpöytä Palvelin
4.10 Warty Warthog 20. lokakuuta 2004 30. huhtikuuta 2006 Ensimmäinen julkaisu, tuki x86, x86-64 ja PowerPC-suoritinarkkitehtuureille, ShipIt-palvelu käyttöön, GNOME 2.8[22]
5.04 Hoary Hedgehog 8. huhtikuuta 2005[23] 31. lokakuuta 2006 Päivitysten hallinta / automaattiset päivitykset, laitteistotietokanta, Kickstart yhteensopivuus, keskeytystila ja lepotila kannettaville, suorittimen taajuuden hallinta, keskitetyt kielipaketit, UTF-8 oletuksena, APT-autentikointi, X.Org (korvasi XFree86:n)[24]
5.10 Breezy Badger 13. lokakuuta 2005[25] 13. huhtikuuta 2007 Graafinen käynnistys (USplash), Lisää/poista sovelluksia -työkalu, kieliasetustyökalu, tuki bluetooth-syötelaitteille oletuksena, tuki OEM-asennuksille, Launchpad käyttöön[26]
6.06 LTS Dapper Drake 1. kesäkuuta 2006 14. heinäkuuta 2009[27] 1. kesäkuuta 2011 Ensimmäinen pitkään tuettu versio (LTS), yhdistetty LiveCD ja asennuslevy, graafinen Ubiquity-asennusohjelma, graafinen sammutus (USplash), verkkoasetustyökalu, virranhallinnan asetustyökalu, asennus USB-laitteille, GDebi-paketinasentaja[28]
6.10 Edgy Eft 26. lokakuuta 2006[29] 25. huhtikuuta 2008 Automaattinen ongelmien raportointi, Upstart, Tomboy-muistilaput, F-Spot -valokuvien hallinta, muunneltu teema[30]
7.04 Feisty Fawn 19. huhtikuuta 2007[31] 19. lokakuuta 2008 Windows-muuttoavustaja (migration-assistant), KVM, helppo koodekkien sekä rajoitettujen ajureiden ja ohjelmien asennus, Compiz-työpöytätehosteet, zeroconf, WPA-tuki, levynkäytön analysointityökalu, virallinen tuki PowerPC:lle lopetettu[32]
7.10 Gutsy Gibbon[33] 18. lokakuuta 2007[34] 18. huhtikuuta 2009 Compiz Fusion -työpöytäefektit oletuksena, työpöytähaku, nopea käyttäjän vaihtaminen, integroitu Firefox-lisäosien hallinta, graafinen X:n hallintatyökalu, automaattinen tulostimien asennus, NTFS-kirjoitustuki oletuksena, AppArmor-tietoturvaohjelmisto[35]
8.04 LTS Hardy Heron[36] 24. huhtikuuta 2008[37] 12. toukokuuta 2011 huhtikuu 2013 Pitkään tuettu versio (LTS), PulseAudio oletusäänijärjestelmänä, PolicyKit-oikeuksienhallinta, Brasero-levynpoltto-ohjelma, Transmission-BitTorrent-latausohjelma, Vinagre-VNC-ohjelma, ufw-palomuurin asetusohjelma, muistinsuojaus, SELinux-tuki, parannettu virtualisointi-tuki, Wubi-asennusohjelma Windowsille[38][39]
8.10 Intrepid Ibex[40] 30. lokakuuta 2008[41][42] 30. huhtikuuta 2010[43] Vierasistunto, mahdollisuus salattuun kansioon, parannuksia verkkoyhteyksien hallintaan (esim. tuki 3G- ja PPPoE-yhteyksille), parantunut tuki irroitettaville syötelaitteille kuten näppäimistö ja hiiri, DKMS.[44][45][46]
9.04 Jaunty Jackalope[47] 23. huhtikuuta 2009[48] lokakuu 2010 Parannettu monen näytön hallinta, uusi ilmoitusjärjestelmä, nopeampi käynnistyminen, tuki ext4-tiedostojärjestelmälle.[49]
9.10 Karmic Koala[50] 29. lokakuuta 2009[51] 30. huhtikuuta 2011 Virtaviivaistettu käynnistystä, vaihto Upstartin yhteensopivuustilasta natiivitilaan, uudistettu ohjelmien asennus- ja poistotyökalu, pikaviestinohjelma Pidgin korvattu Empathylla, Ubuntu One -tiedostonjakopalvelu, ext4 oletustiedostojärjestelmäksi, GRUB 2-käynnistyslataaja.[52]
10.04 LTS Lucid Lynx[53] 29. huhtikuuta 2010[54] huhtikuu 2013 huhtikuu 2015 Pitkään tuettu versio (LTS), uusi oletusteema, uusi oletusajuri (nouveau) NVIDIA:n näytönohjaimille, nopeutettu käynnistymistä, integraatio yhteisöpalvelujen (esim. Twitter, identi.ca, Facebook) kanssa, Ubuntu One -musiikkikauppa[55]
10.10 Maverick Meerkat[56] 10. lokakuuta 2010[57] huhtikuu 2012 Uusi käyttöliittymän kirjasintyyppi "Ubuntu Font Family", uudistettu asennusohjelma, kaupallisten ohjelmien hankkiminen Ubuntun sovellusvalikoimasta, valokuvienhallintaohjelma Shotwell korvannut F-Spotin.[58]
11.04 Natty Narwhal 28. huhtikuuta 2011[59] lokakuu 2012 Uusi Unity-työpöytä Gnomen päällä, Firefox 4.0, LibreOffice korvannut OpenOffice.orgin, Banshee korvannut Rytmilaatikon, uusi versio Linux-ytimestä.
11.10 Oneiric Ocelot 13. lokakuuta 2011[60] huhtikuu 2013 Parannettu 32-bittisten ohjelmien tukea 64-bittisessä järjestelmässä, Linux-ydin versio 3.0, uusittu Ubuntun Sovellusvalikoima, Gnome 3.2, Firefox 7, Mozilla Thunderbird 7 korvannut Evolution-sähköpostiohjelman, LibreOfficen versio 3.4.3, Dashin ja käynnistimen ulkoasua ja toimintoja on paranneltu, uusi kirjautumis- ja lukitusnäkymä.
12.04 LTS Precise Pangolin 26. huhtikuuta 2012 huhtikuu 2017[61] huhtikuu 2017 (suunnitteilla)
Värien selitykset:
tuki päättynyt tuettu tuorein (tuettu) suunnitteilla

[muokkaa] Ubuntun versiot

[muokkaa] Canonicalin hyväksymät viralliset jakeluversiot

Ubuntun perusversion ohella Kubuntu ja Edubuntu ovat täysin tuettuja. Virallisia versioita ovat[62]:

  • Kubuntu: KDE-työpöytäympäristön käyttäjille suunnattu versio.
  • Edubuntu: Kouluille, oppilaitoksille ja yleisiin tiloihin suunnattu versio.
  • Xubuntu: Xfce-työpöytäympäristön käyttäjille suunnattu versio.
  • Lubuntu: LXDE-työpöytäympäristöä käyttävä, kevyemmäksi vaihtoehdoksi tarkoitettu versio.
  • Ubuntu Studio: Multimedian luomiseen ja muokkaamiseen suunnattu versio.
  • Mythbuntu: "Olohuonekäyttöön" suunnattu versio, joka on sidottu tiukasti MythTV-ohjelmistoon.

[muokkaa] Yhteisöjakelut

Yhteisöjakelu, englanniksi a community edition on Linux-jakelu, jolla ei ole virallista hyväksyntää pääkehittäjiltä, mutta joka perustuu vapaan lähteen ohjelman periaatteen mukaisesti viralliseen jakeluun.

Muita versioita ovat muun muassa:

[muokkaa] Ubuntuun perustuvia muita Linux-jakeluversioita

[muokkaa] Vastaanotto ja suosio

Ubuntu on saavuttanut nopeasti suosiota käyttäjien parissa. Se on ollut DistroWatch.com-sivuston suosioseurannassa suosituin Linux-jakelu viimeisinä viitenä vuotena (2005[66], 2006[67], 2007[68], 2008[69] ja 2009[70]).

Canonicalin OEM-varapääjohtajan Chris Kenyonin mukaan kaikki esitetyt numerot Ubuntun käyttäjämääristä tulisi käsittää arvioiksi, koska käyttäjiä ei rekisteröidä.[71] Käyttäjämääristä on esitetty useita arvioita. Vuoden 2007 elokuussa DesktopLinux.comin 38 500 kävijälle suoritetussa kyselyssä Ubuntu oli suosituin distribuutio 30,3 % käyttäjäosuudella.[72] Tammikuussa 2009 The New York Times raportoi, että Ubuntulla oli yli kymmenen miljoonaa käyttäjää.[73] Kesäkuussa 2009 ZDNet kertoi Ubuntulla olevan 13 miljoonaa aktiivista käyttäjää,[74] vaikkakin Kenyon vuoden 2010 huhtikuussa esittämän varovaisemman arvion mukaan käyttäjiä olisi 12 miljoonaa.[71]

Myös joitain julkisen sektorin toimijoita on siirtynyt käyttämään Ubuntua. Makedonian tasavallan opetusministeriö otti kouluissa käyttöön yli 180 000 Ubuntu-pohjaista tietokonetta.[75] Ranskan parlamentti päätti vaihtaa käyttöjärjestelmänsä Ubuntuun kesäkuussa 2007.[76][77] Myös Ranskan poliisilaitos Gendarmerie Nationale päätti vuonna 2006 tapahtuneen Windows Vistan julkaisun jälkeen siirtyä Windows XP:stä Ubuntuun.[78] Maaliskuuhun 2009 mennessä Gendarmerie Nationale oli siirtänyt 5000 työasemaa käyttämään Ubuntua.[78] Vaihdoksen onnistumisen johdosta se suunnitteli vaihtavansa vielä 15 000 työasemaa vuoden 2009 loppuun mennessä ja kaikki 90 000 työasemaa vuoteen 2015 mennessä.[78] Saksassa liittotasavallan ulkoasiainministeriö Auswärtiges Amt siirtyy enenevässä määrin Linuxin käyttöön.[79]

Myös Wikipediaa pyörittävä Wikimedia Foundation käyttää palvelimissaan Ubuntua.[80]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ About Ubuntu Canonical Ltd.. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  2. ↑ Ubuntu Development Ubuntu Wiki. 1. marraskuuta 2010. Canonical Ltd.. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)]
  3. ↑ Open source Canonical Ltd.. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  4. ↑ What is restricted and non-free software? Ubuntu Documentation. Canonical Ltd.. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  5. ↑ Why are some drivers proprietary? Ubuntu Documentation. Canonical Ltd.. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  6. ↑ Canonical and Ubuntu Canonical Ltd.. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  7. ↑ Management team Canonical Ltd.. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  8. ↑ Operating System Version Usage StatOwl.com. StatOwl.com. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  9. ↑ http://trends.builtwith.com/Server/Ubuntu BuiltWith. Viitattu 25. marraskuuta 2010. (englanniksi)
  10. ↑ Ubuntu Documentation: About the Name.
  11. ↑ a b About Ubuntu: The Ubuntu story Ubuntu.com. Canonical. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Time Based Releases Ubuntu Wiki. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
  13. ↑ a b Releases Ubuntu Wiki. Viitattu 29.8.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Shuttleworth, Mark: Mark Shuttleworth: What about binary compatibility between distributions? Ubuntu Wiki. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Website does not reference Debian visibly Ubuntu Launchpad-sivut. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  16. ↑ Murdock, Ian: Ubuntu vs. Debian, reprise ianmurdock.com. 20.4.2005. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  17. ↑ Hill, Benjamin Mako: Announcing Launch of ($10m) Ubuntu Foundation ubuntu-announce -postituslista. 8.7.2005. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  18. ↑ RightScale Adds Full Support for Ubuntu Server to its Cloud Management Platform Ubuntu.com. 12.3.2009. Viitattu 30.8.2011. (englanniksi)
  19. ↑ Launchpad.net: Bug #1, Microsoft has a majority market share
  20. ↑ Gerry Carr: ShipIt Comes to an end Canonical Blog. 5.4.2011. Viitattu 16.6.2011. (englanniksi)
  21. ↑ Lainaa Ubuntu Ubuntu Suomen wiki. Viitattu 11. kesäkuuta 2010. (suomeksi)
  22. ↑ WartyWarthogFinalReleaseAnnouncement Ubuntu Wiki. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  23. ↑ Ubuntu Wiki: HoaryReleaseSchedule
  24. ↑ 5.04 Release Notes ubuntu.com. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  25. ↑ Ubuntu Wiki: BreezyReleaseSchedule
  26. ↑ 5.10 Release Notes ubuntu.com. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  27. ↑ Ubuntu 6.06 LTS Desktop Edition reaches end-of-life on July 14, 2009
  28. ↑ 6.06 Release Notes ubuntu.com. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  29. ↑ Ubuntu Wiki: EdgyReleaseSchedule
  30. ↑ 6.10 Release Notes ubuntu.com. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  31. ↑ Ubuntu Wiki: FeistyReleaseSchedule
  32. ↑ Ubuntu 7.04 Feature Tour ubuntu.com. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  33. ↑ Ubuntu-devel-announce -sähköpostilista: Introducing the Gutsy Gibbon
  34. ↑ Ubuntu Wiki: GutsyReleaseSchedule
  35. ↑ 7.10 More Info ubuntu.com. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  36. ↑ Ubuntu-devel-announce -sähköpostilista: Introducing the Hardy Heron
  37. ↑ Ubuntu Wiki: HardyReleaseSchedule
  38. ↑ Ubuntu 8.04 Release Candidate ubuntu.com. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (englanniksi)
  39. ↑ Ubuntu 8.04 LTS - uudet ominaisuudet Ubuntu Suomen wiki. Viitattu 19. huhtikuuta 2008. (suomeksi)
  40. ↑ Mark Shuttleworth: Planning for Ubuntu 8.10ish - The Intrepid Ibex Ubuntu-devel -sähköpostilista. 20. helmikuuta 2008. Viitattu 21. helmikuuta 2008. (englanniksi)
  41. ↑ IntrepidReleaseSchedule Ubuntu Wiki. 20. helmikuuta 2008. Viitattu 21. helmikuuta 2008. (englanniksi)
  42. ↑ http://www.tietokone.fi/pda/uutinen.asp?news_id=35572
  43. ↑ Ubuntu 8.10 reaches end-of-life on April 30, 2010
  44. ↑ Introduction to Ubuntu 8.10 Intrepid Ibex ubuntu.com. Viitattu 21. helmikuuta 2009. (englanniksi)
  45. ↑ Ubuntu 8.10 – uudet ominaisuudet Ubuntu Suomen wiki. Viitattu 21. helmikuuta 2009. (suomeksi)
  46. ↑ Uudistunut Ubuntu 8.10 on saatavana tietokone.fi. Viitattu 21. helmikuuta 2009. (suomeksi)
  47. ↑ Mark Shuttleworth: Introducing the Jaunty Jackalope Ubuntu-devel -sähköpostilista. 8. syyskuuta 2008. Viitattu 26. syyskuuta 2008. (englanniksi)
  48. ↑ https://wiki.ubuntu.com/JauntyReleaseSchedule
  49. ↑ Ubuntu 9.04 Technical Overview ubuntu.com. Viitattu 18. huhtikuuta 2009. (englanniksi)
  50. ↑ Mark Shuttleworth: Introducing the Karmic Koala, our mascot for Ubuntu 9.10 Ubuntu-devel -sähköpostilista. 20. helmikuuta 2009. Viitattu 21. helmikuuta 2009. (englanniksi)
  51. ↑ Ubuntu Wiki: KarmicReleaseSchedule
  52. ↑ Ubuntu 9.10 Technical Overview (beta-julkaisu) ubuntu.com. Viitattu 2.10.2009. (englanniksi)
  53. ↑ Michael Larabel: Ubuntu 10.04 LTS Is The Lucid Lynx phoronix.com. 20.9.2009. Viitattu 21.9.2009. (englanniksi)
  54. ↑ Ubuntu Wiki: LucidReleaseSchedule
  55. ↑ Ubuntu 10.04 LTS Technical Overview ubuntu.com. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
  56. ↑ Michael Larabel: Ubuntu 10.10 Is The Maverick Meerkat phoronix.com. 2.4.2010. Viitattu 24.2.2010. (englanniksi)
  57. ↑ Ubuntu Wiki: MaverickReleaseSchedule
  58. ↑ MaverickMeerkat/ReleaseNotes wiki.ubuntu.com. Viitattu 11.10.2010. (englanniksi)
  59. ↑ Ubuntu Wiki: NattyReleaseSchedule
  60. ↑ Ubuntu 11.10 on "unenomainen oselotti"
  61. ↑ Ubuntu 12.04 to feature extended support period for desktop users 21. lokakuuta 2011. Lontoo: Canonical Ltd.. Viitattu 9. tammikuuta 2012. (englanniksi)
  62. ↑ Ubuntu Derivatives ubuntu.com. Viitattu 6. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  63. ↑ http://www.thinkgos.com/gos.php
  64. ↑ Linux Mint – What's new in Linux Mint 9 Isadora?
  65. ↑ http://crunchbanglinux.org//
  66. ↑ DistroWatch 2005 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.7.2008.
  67. ↑ DistroWatch 2006 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.7.2008.
  68. ↑ DistroWatch 2007 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.7.2008.
  69. ↑ DistroWatch 2008 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 22.6.2009.
  70. ↑ DistroWatch 2009 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 24.4.2010.
  71. ↑ a b Kerner, Sean Michael: Ubuntu Claims 12 Million Users as Lucid Linux Desktop Nears Linux Planet. 7.4.2010. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  72. ↑ 2007 Desktop Linux Market survey DesktopLinux.com. eWeek. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  73. ↑ Vance, Ashlee: A Software Populist Who Doesn’t Do Windows The New York Times. 10.01.2009. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  74. ↑ Dawson, Christopher: Ubuntu a minor player? Not outside the States ZDNet.com. 7.6.2009. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  75. ↑ Every Student in the Republic of Macedonia to Use Ubuntu-Powered Computer Workstations Ubuntu.com. 20.11.2007. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  76. ↑ French Parliament Will Switch from Microsoft to Ubuntu
  77. ↑ Guillemin, Christophe: French parliament picks Ubuntu for Linux switch Cnet. 12.3.2007. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  78. ↑ a b c French police: we saved millions of euros by adopting Ubuntu Ars Technica. 11.3.2009. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  79. ↑ Masalin, Teemu: Saksan ulkoministeriö vaihtaa Linuxiin Tietokone. 3.11.2008. Viitattu 20.2.2011.
  80. ↑ Sulopuisto, Olli: Wikipediaa pyörittää nyt Ubuntu Linux Digitoday. 15.10.2008. Viitattu 20.2.2011.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ubuntu.
Wikibooks
Wikikirjastossa on aihe: Ubuntu tutuksi.
Ubuntu-pohjaisia jakeluita

Alinex • andLinux • Baltix • Cubuntu • Edubuntu • Fluxbuntu • Freespire • GNewSense • gOS • Gnoppix • Gobuntu • Guadalinex • Hiweed • Imagic OS • Impi Linux • Kubuntu • LOUD • Linspire • Linux Mint • MEPIS • Maryan Linux • Medibuntu • Molinux • Mythbuntu • NUbuntu • Nexenta OS • OpenGEU • SkoleSYS • TurnKey Linux • Ubuntu Eee • Ubuntu Mobile • Ubuntu Netbook Remix • Ubuntu Studio • U-lite • Super Ubuntu • Xubuntu

Debian GNU/Linux -pohjaisia jakeluita

Collax | Damn Small Linux | Debian GNU/Linux | Debian JP | Elive | Euronode | Floppix | Gnoppix | Knoppix | Linspire | MEPIS | Morphix | Nexenta | Sidux | Skolelinux | Ubuntu

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ubuntu&oldid=11289863
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä