USS Theodore Roosevelt (CVN-71)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
USS Theodore Roosevelt (CVN-71)
USS Theodore Roosevelt
USS Theodore Roosevelt
Naval Jack of the United States.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Newport News Shipbuilding and Drydock Company, Newport News, Virginia
Kölinlasku 31. lokakuuta 1981
Laskettu vesille 27. lokakuuta 1984
Palveluskäyttöön 25. lokakuuta 1986
Palveluskäytöstä palveluksessa
Tekniset tiedot
Uppouma 101 000-104 000 t
Pituus 332,85 m
Leveys 76,8 m
Syväys 11,3 m
Koneteho 260 000 shp (194 MW)
Nopeus yli 30 solmua
Miehistöä laivan miehistö 3 200
lennosto 2 480
Aseistus 2 × Mk 29 SeaSparrow -ohjuksen laukaisualustaa
2 × Sea RAM -ohjuksen laukaisualustaa
3 × 20 mm Phalanx CIWS

USS Theodore Roosevelt (CVN-71) on yhdysvaltain laivaston Nimitz-luokan lentotukialus. Aluksen lempinimi on the Big Stick ja sen kutsunimi on Rough Rider, joka oli myös presidentti Theodore Rooseveltin vapaaehtoisen ratsuväkiyksikön nimi Espanjan ja Yhdysvaltojen sodassa. Alus oli ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus, joka rakennettiin suurmoduleina. Menetelmä vähensi kulkuaukkojen tekoa ja uudelleen sulkemista sekä mahdollista pidemmälle viedyt esiasennukset moduleihin. Menetelmän teki mahdolliseksi 900 tonnin nosturin käyttöönotto kokoonpanohallissa ja se lyhensi 16 kuukautta rungon tekoaikaa.[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nimitz-luokka

Alus tilattiin 30. syyskuuta 1980 Newport News Shipbuilding and Drydock Companyltä Newport Newsistä Virginiasta. Sen köli laskettiin 31. lokakuuta 1981 puolustusministeri Caspar Weinbergerin hitsatessa ensimmäisen sauman. Laivastoministeri John F. Lehman ilmoitti 3. marraskuuta 1981 aluksen nimeksi tulevan USS Theodore Roosevelt. Alus laskettiin vesille 27. lokakuuta 1984 kumminaan Barbara Lehman. Alus liitettiin laivastoon 25. lokakuuta 1986 ensimmäisenä päällikkönään Paul W. Parcells.[1]

Alus lähti 3. marraskuuta lentokannen lujuustesteihin Virginian rannikolle. Laivaston kuljetuslaivueen VRC-40 C-1A laskeutui vielä samana päivänä ensimmäisenä koneena aluksen kannelle. Seuraavana päivänä Laivaston koelentokeskuksen (engl. Navy Air Test Center, NATC) A-7E Corsair II laukaistiin ensimämäisenä lentokoneena ilmaan aluksen katapultilla.[1]

USS Theodore Roosevelt saapui 17. marraskuuta ensimmäisen kerran tulevaan kotisatamaansa Norfolkin laivastotukikohtaan. Alus oli 7.-19 joulukuuta Jacksonvillen koeampuma-alueella asejärjestelmien testauksessa. ALus lähti 4. tammikuuta 1987 merelle kuuden viikon vastaanottotesteihin Guantanamonlahdelle. Testien päätyttyä alus palautettiin 30. maaliskuuta valmistajalle havaittujen vikojen ja puutteiden korjaamiseksi. [1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Theodore palasi palvelukseen 27. heinäkuuta suorittaen kolmen vuorokauden vastaanottotarkastuksen, jonka jälkeen se suoritti vielä kestokokeita syyskuun lopulle. Aluksen päällikkö Parcells luovutti 3. lokakuuta aluksen päällikkyyden Dayton W. Rittille.[1]

Kommodori Charles S. Abbot vastaanotti 9. kesäkuuta 1990 aluksen päällikkyyden Dayton W. Rittiltä. Alus oli ensimmäisen kerran taistelutoimissa operaatio Aavikkomyrskyssä. Se saapui 14. tammikuuta Punaisellemerelle läpäistyään Suezin kanavan. Aluksen lennosto CVW-8 teki ensimmäisen taistelulentonsa 19. tammikuuta 1991. Se menetti 24. tammikuuta ensimmäisen koneensa, kun hävittäjäpommittajalaivueen VFA-15 F/A-18 Hornet putosi konerikon seurauksena mereen. Lennosto kärsi ensimmäisen taistelutappionsa rynnäkkölaivue VA-36:n A-6 koneen tuhouduttua Faylaka-saarelle iskiessään. Alukselta tehtiin yli 4 200 lentotehtävää, mikä on enemmän kuin miltään toiselta lentotukialukselta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Theodore Roosevelt (CVN-71).
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]