USS McFaul

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
USS MacFaul
USS McFaul
USS McFaul
Aluksen vaiheet
Rakentaja Ingalls Shipbuilding, Pascagoula, Mississippi
Kölinlasku 26. tammikuuta 1996
Laskettu vesille 18. tammikuuta 1997
Palveluskäyttöön 25. huhtikuuta 1998
Palveluskäytöstä palveluksessa
Tekniset tiedot
Uppouma 6783 t (kuiva)
895 t (kuormattu)
Pituus 154 m
Leveys 20,4 m
Syväys 9,3 m
Koneteho 100000 hv (75 MW)
Nopeus 30+ solmua
Miehistöä 23 upseeria
24 aliupseeria
291 miehistöön kuuluvaa
Aseistus 2 x Mk41 VLS -siiloa, joihin 90 RIM-156 SM2-, BGM-109 Tomahawk- tai RUM-139 VL-Asroc -ohjusta
1 x Mk 45 5"/L54 (127 mm) -tykki
2 x 25 mm Mk38 Mod2 -pikatykkiä
2x 20 mm Phalanx CIWS -järjestelmää
6 x Mk46 -torpedoputkea

USS McFaul (runkonumero DDG-74) on Yhdysvaltain laivaston Arleigh Burke-luokan ohjushävittäjä.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Arleigh Burke -luokka

Alus tilattiin Ingalls Shipbuildingilta Pascagoulasta Mississippistä. Sen köli laskettin 26. tammikuuta 1996 ja alus laskettiin vesille 12. huhtikuuta 1997 kumminaan senaattori Dan Coatsin puoliso Marcia Coats. Alus otettiin palvelukseen 4. heinäkuuta 1991 ensimmäisenä päällikkönään Bernard L. Jackson.[1]

Alus on nimetty laivastoristillä palkitun laivaston erikoisjoukkojen (Seal team 4) sotilasmestarin Donald L. McFaulin mukaan, joka sai surmansa operaatio Just Causessa 20. joulukuuta 1989 Panamassa pelastaessaan joukkuetoveriaan.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS McFaul kolaroi 22. elokuuta 2005 Jacksonvillen edustalla Floridan rannikolla USS Winston S. Churchillin kanssa. Törmäyksessä alukset kärsivät vähäisiä vaurioita, ja kumpikin alus palasi kotisatamaansa Norfolkin laivastotukikohtaan omin voimin.[2] Alus palkittiin 16. helmikuuta 2007 vuoden 2006 Battle "E" -palkinnolla.

Alus lähetettiin NATO:n laivasto-osaston johtoaluksena antamaan Georgian humanitaarista apua US Aid:lta.

Yhdysvaltain ohjuspuolustushallinto ilmoitti 12. marraskuuta 2009 USS McFaulin modernisoinnista budjettivuonna 2013, jolloin sille asennettaisiin RIM-161 Standard Missile 3 (SM-3) -järjestelmä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]