USS Independence (CVL-22)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
USS Independence
USS Independence
USS Independence
Aluksen vaiheet
Rakentaja New York Shipbuilding Corporation
Kölinlasku 1. toukokuuta 1941
Laskettu vesille 22. elokuuta 1942
Palveluskäyttöön 14. tammikuuta 1943
Palveluskäytöstä 28. elokuuta 1946
upotettu 1951
Tekniset tiedot
Uppouma 10662 t (kuiva)
14751 t (kuormattu)
Pituus 190 m
Leveys 21,8 m (vesiraja)
33,3 m (kokonaispituus)
Syväys 7,4 m
Koneteho 100000 hv
Nopeus 31 solmua (57 km/h)
Miehistöä 1 569
Aseistus 30 x lentokonetta
26 x Bofors 40 mm

USS Independence (runkonumerot CV-22 ja CVL-22) oli Yhdysvaltain laivaston Independence-luokan lentotukialus. Se palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin New York Shipbuilding Corporationilta Camdenista New Jerseystä kevyt risteilijä USS Amsterdamina. Sen köli laskettiin 1. toukokuuta 1941 ja ennen vesille laskua se päätettiin muuttaa tukialukseksi. Alus laskettiin vesille 22. elokuuta 1942 kumminaan Rawleigh Warnerin puoliso. Se otettiin palveluskäyttöön 14. tammikuuta 1943 ensimmäisenä päällikkönään G. R. Fairlamb Jr.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Independence liittyi 15. marraskuuta 1945 operaatio Magic Carpetiin koottuun laivasto-osastoon kuljettamaan sodasta kotiutettavia joukkoja Yhdysvaltoihin. Aluksen saapuessa 28. tammikuuta 1946 San Franciscoon alus liitettiin Bikinin atollilla tehtävien ydinkokeiden maalialukseksi. Se sijoitettiin 1. heinäkuuta tehdyn kokeen laukaisupaikan läheisyyteen eikä uponnut testissä. Se otti osaa toiseen räjäytykseen 25. heinäkuuta Kwajaleinin atollilla, jonka jälkeen se poistettiin palveluksesta 28. elokuuta 1946.[1]

Voimakkaasti radioaktiivinen hylky siirrettiin ensin Pearl Harboriin ja edelleen San Franciscoon lisätesteihin ja lopulta hylky upotettiin Kalifornian rannikolle 29. tammikuuta 1951.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]