USS Enterprise (CVN-65)
Wikipedia
| USS Enterprise (CVN-65) | |
|---|---|
 USS Enterprise (CVN-65) Persialahdella 1998 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Newport News Shipbuilding and Drydock Company |
| Kölinlasku | 4.2. 1958 |
| Laskettu vesille | 24.9. 1960 |
| Palveluskäyttöön | 25.11. 1961 |
| Palveluskäytöstä | arviolta 2014-2015 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 93 500 t |
| Pituus | 342,3 m |
| Leveys | 40,5 m |
| Syväys | 11,9 m |
| Nopeus | yli 30 solmua |
| Miehistöä | yli 5 000 |
| Aseistus | 2 x SeaSparrow 2 x RAM 3 x 20 mm Phalanx 85 lentokonetta |
USS Enterprise CVN-65 (alun perin CVAN-65) luovutettiin Yhdysvaltain laivastolle vuonna 1961, jolloin se oli maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus ja toinen ydinkäyttöinen sota-alus risteilijä Long Beachin valmistuttua muutaman kuukauden aiemmin. Alus on palveluskäytössä edelleen ainakin vuoteen 2013 saakka. CVN-65 on ainoa Enterprise-luokan alus.
Alus perustuu edeltävään Forrestal-luokkaan. Siinä on käytetty melko konservatiivista ja vanhanaikaista tekniikkaa. A2W-ydinreaktoreita on peräti kahdeksan ja ne pyörittävät neljää potkuriakselia. Reaktorit on yksinkertaisesti sijoitettu aiempien lentotukialusten boilerihuoneiden paikalle. Tästä huolimatta öljyvarastojen ja savupiippujen poistosta säästynyt tila mahdollisti kaksinkertaiset polttoainevarastot lentotoimintaan jopa 12 vuorokauden ajaksi. Aluksen huippunopeudeksi tuli 35 solmua ja polttoaineen vaihtoväliksi viisi vuotta.[1]
Alun perin suunniteltiin kuuden Enterprise-luokan aluksen rakentamista. Alustyypin korkean hinnan johdosta viittä muuta ei lopulta edes tilattu.
Ydinkäyttöistä lentotukialusta suunniteltiin jo 1952, jolloin laivasto nimitti Newport News Shipbuilding and Drydock Companyn suunnittelemaan aluksen ja Westinghousen suunnittelemaan reaktorit. Presidentti Truman hyväksyi suunnitelman alun perin 1950, mutta se leikattiin budjetista 1953, kun ydinkäyttöisten alusten karkaava hinta sai kongressin ja puolustusministeriön kyseenalaistamaan niiden käyttökelpoisuuden. Korean sota antoi amiraali Rickoverille mahdollisuuden puolustaa hanketta ja sitä jatkettiin 1954.[1]
Alus laskettiin vesille 24. syyskuuta 1960 ja sen ensimmäinen reaktori käynnistettiin 2. joulukuuta 1960. Ensimmäiseen tehtäväänsä se lähetettiin Välimerelle 1962. Loppuvuodesta USS Enterprise ja toinen laivasto määrättiin saartamaan Kuubaa Kuuban kriisin yhteydessä. Kriisin jälkeen Enterprise palasi 6. laivastoon Välimerelle.[1]
Ensimmäinen huolto ja polttoaineen vaihto suoritettiin lokakuussa 1964. Vuonna 1973 Vietnamin aselevon jälkeen alus huollettiin Bremertonissa Washingtonissa tukemaan laivaston uusinta F-14 Tomcat -konetta.[1]
USS Enterprisen vierailu Japanissa 1964 ja 1968 aiheutti maiden välien kiristymistä ja opiskelijamielenosoituksia sitä vastaan.[1]
[muokkaa] Tekniset tiedot
- Luokka: Enterprise
- Kantavuus: 80 640 t
- Pituus: 335,64 m
- Leveys (lentokansi): 75,6 m
- Leveys: 39,9 m
- Aseistus:
- Oma (ei sisällä lentokoneita):
- 2 SeaSparrow ohjuslaukaisualustaa
- 2 RAM-ohjuslaukaisualustaa (Rolling Airframe Missile)
- 3x20 mm konetykkiä (Phalanx CIWS)
- Nykyinen lennosto: Lentotukialuslennosto 1 (Carrier Air Wing 1) 66 konetta
- 3 laivuetta (VFA-82, VFA-86 ja VMFA-312) 33 kpl F/A-18 Hornet-hävittäjiä
- 1 laivue 4 kpl (VAQ-137) EA-6B Prowler-koneita
- 1 laivue 4 kpl (VAW-123) E-2C Hawkeye
- 1 laivue 6 kpl (VS-32) S-3 Viking
- 1 laivue 5 kpl (HS-11) SH-60F Seahawk / HH-60H Seahawk
- Oma (ei sisällä lentokoneita):
- Koneisto: 8 kpl Westinghouse (A2W) ydinreaktoreita, 4 potkuria
- Nopeus: 30+ solmua (35+ raportoitu)
- Miehistö: 3 350, lennosto 2 480
- Kotisatama: Norfolk, Virginia, Yhdysvallat
[muokkaa] Lähteitä
- USS Enterprise (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Enterprise (CVN-65) Wikimedia Commonsissa.- Virallinen kotisivu (englanniksi)
- Lennosto (englanniksi)
