USS Barry (DDG-52)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Yhdysvaltain laivaston Arleigh Burke -luokan ohjushävittäjää. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla Barry.
USS Barry
USS Barry (DDG-52)
USS Barry (DDG-52)
Aluksen vaiheet
Rakentaja Ingalls Shipbuilding Inc., Pascagoula, Mississippi
Kölinlasku 26. helmikuuta 1990
Laskettu vesille 10. toukokuuta 1991
Palveluskäyttöön 12. joulukuuta 1991
Tekniset tiedot
Uppouma 6900 t (kuiva)
9000 t
Pituus 154 m
Leveys 20 m
Syväys 9,4 m
Koneteho 100 000 hv (75 MW)
Nopeus 30+ solmua
Miehistöä 33 upseeria ja 38 aliupseeria ja 210 miehistönjäsentä
Aseistus 2 x Mk41 VLS -ohjusjärjestelmää, joihin 90 RIM-156 SM2-, BGM-109 Tomhawk- tai RUM-139 VL Asroc -ohjusta
1 x Mk45 5/54" -tykki
2 x 25 mm Mk38 Mod 2 -pikatykkiä
4 x .50" konekivääriä
2 x 20 mm Mk 15 Phalanx CIWS -järjestelmää
2 x Mk32-kolmoistorpedoputkea
1 x SH-60 Sea Hawk -helikopteri

USS Barry (runkonumero DDG-52) on Yhdysvaltain laivaston Arleigh Burke -luokan ohjushävittäjä.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Arleigh Burke -luokka

Alus tilattiin Ingalls Shipbuildingilta West Bankista Pascagoulasta Mississipistä. Sen köli laskettiin 13. maaliskuuta 1989 ja alus laskettiin vesille 10. toukokuuta 1991. Alus kastettiin 8. kesäkuuta kumminaan senaattori Thad Cochranen puoliso Rose Cochran ja se otettiin 12. joulukuuta 1992 palveluskäyttöön ensimmäisenä päällikkönään komentaja Gary Roughead.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Barry liitettiin palvelukseen otettaessa 12. joulukuuta 1991 Yhdysvaltain Atlantin laivastoon, ja sen ensimmäiseksi päälliköksi määrättiin Gary Roughead. Koeajojen päätyttyä alus palasi telakalle vielä muutamaksi kuukaudeksi ennen varsinaisen palveluksen aloittamista. Roughead luovutti 21. lokakuuta 1993 päällikkyyden James G. Stavridikselle.[1]

Alus lähti 7. marraskuuta 1993 Haitille operaatio Support Democracyyn valvomaan kauppasaartoa. Alus vietti alkuvuoden 1994 harjoituksissa, kunnes se lähti 20. toukokuuta Norfolkista, Virginiasta Välimerelle osana lentotukialus USS George Washingtonin taisteluosastoa. Alus ankkuroitui 2. kesäkuuta Portsmouthin laivastotukikohtaan kolmipäiväiselle laivastovierailulle ennen osallistumistaan Normandian maihinnousun vuosipäivän juhlallisuuksiin Ranskassa. Alus vieraili juhlallisuuksien päätyttyä 7.-9. kesäkuuta Corkissa Irlannissa.[1]

Barry saapui 17. kesäkuuta kahden päivän vierailulle Rotan laivastotukikohtaan Espanjassa osallistuttuaan Swordfish '94 -harjoitukseen. Alus saapui 22. kesäkuuta Toulonin laivastotukikohtaan Ranskassa kahdeksaksi päiväksi, jona aikana aluksen polttoainetankit korjattiin. Toulonista alus jatkoi Cannesiin, jossa se viipyi 1.-6. heinäkuuta. Alus saapui 9. elokuuta Korfulle osallistuttuaan laivasto-osaston mukana Bosnia ja Hertsegovinan lentokieltoalueen valvontaan operaatio Red Crowniin Adrianmerellä 10. heinäkuuta - 8. elokuuta. Alus teki laivastovierailun St. Raphaeliin Ranskassa 14.-18. elokuuta.[1]

Alus saapui 19. elokuuta USS Puget Soundin kanssa Napoliin Italiaan kymmeneksi päiväksi huoltoon, mistä se palasi palvelukseen 19. elokuuta osallistuakseen operaatio Red Crowniin Adrianmerellä. Alus osallistui Dynamic Guard -harjoitukseen 30. syyskuuta - 6. lokakuuta.[1]

Alus siirtyi 8. lokakuuta Suezin kanavan kautta Punaisellemerelle ja edelleen Persianlahdelle Irakin kootessa joukkojaan Kuwaitin rajalle. Alkaneessa operaatio Vigilant Warriorissa se suojasi 15.-27. lokakuuta lentotukialus USS George Washingtonia sekä Kuwait Cityn edustalle ankkuroitua maihinnousuosastoa. Alus vieraili 28. lokakuuta Manamassa Bahrainissa sekä Rotassa Espanjassa 7.-8. marraskuuta ennen paluutaan Norfolkiin 17. marraskuuta.[1]

Alus aloitti 3. huhtikuuta 1995 koeajot oltuaan kolme kuukautta telakalla. Se kuormasi taisteluvälineitä Yorktownissa 8. - 10. toukokuuta. Alus palasi neljän viikon koulutusjakson jälkeen Norfolkiin 2. kesäkuuta vierailtuaan muun muassa Nassaussa Bahamalla, Annapoliksessa ja Baltimoressa. Koulutus jatkui 19. -29. kesäkuuta Virginia Capesin harjoitusalueella ja se kiinnittyi Nauticus-laituriin Norfolkissa 30. kesäkuuta. Alus oli harjoitusalueella toistuvasti aina 8. syyskuuta saakka.[1]

Barry lähti 26. tammikuuta 1996 USS George Washingtonin taisteluosaston mukana Välimerelle. Alus vapautti kotimatkalle USS Normandyn 11. helmikuuta Adrianmerellä liittyen operaatio Red Crowniin. Alus vieraili 21. helmikuuta Palmassa ennen 23.-28. helmikuuta pidettävään SHAREM 114 -harjoitukseen liittymistä. Harjoituksen päätyttyä alus vieraili Alicantessa 2.-6. maaliskuuta ja St. Raphaelissa 8.-12. maaliskuuta ennen osallistumistaan operaatio Destined Gloryyn 13.-17. maaliskuuta.[1]

Alus saapui 11. huhtikuuta nelipäiväiselle vierailulle Korfulle oltuaan Adrianmerellä 20. maaliskuuta - 9. huhtikuuta. Se vieraili Izmirissä Turkissa 16.-19. huhtikuuta. Ennen kolmatta (30. huhtikuuta - 13. toukokuuta) Adrianmeren rupeamaa alus aloitti 24. huhtikuuta viisi vuorokautta kestäneen laivastovierailun Koperiin Sloveniaan. Alus saapui 16. toukokuuta Limassoliin nelipäiväiselle vierailulle ja se vieraili 21.-28. toukokuuta Rhodoksella, josta lähdettyään se vieraili 29. toukokuuta Napolissa. Alus oli kymmenen vuorokautta huollettavana yhdessä USS Simon Laken kanssa.[1]

Barry palasi palvelukseen ja se saapui 15. kesäkuuta Soudanlahteen osallistuttuaan Freedom 96-3 -harjoitukseen. Alus saapui 18. kesäkuuta Mykonokseen viikon laivastovierailulle, ja se vieraili 2.-6. heinäkuuta Palma de Mallorcalla ja 7.-12. heinäkuuta Malagassa. Alus palasi Norfolkiin 23. heinäkuuta osallistuttuaan kaksi päiväiseen Tiikeripurjehdukseen Bermudalla.[1]

Alus siirrettiin 17. lokakuuta telakalle modernisoitavaksi, mistä palattuaan se aloitti koeajot 22.-23. tammikuuta 1997. Alus saapui 27. helmikuuta Mayportin laivastotukikohtaan, jossa se oli seuraavat neljä päivää. Alukselle kuormattiin taisteluvälineitä Yorktownissa 4.-6. maaliskuuta, jonka jälkeen alus aloitti valmistautumisen seuraavaan operaatioon.[1]

Alus lähti 15. marraskuuta Norfolkista kohti Lähi-itää ja se saapui Las Palmasiin 23. marraskuuta. Alus saapui 1. joulukuuta Soudanlahteen kuudeksi päiväksi ja se vieraili sen jälkeen Rhodoksella 12.-15. joulukuuta, Antalayassa 18.-21. joulukuuta ja Haifassa 23. joulukuuta - 2. tammikuuta 1998. seuraavana päivänä Haifasta lähdettyään alus läpäisi Suezin kanavan. Se vieraili Djiboutissa 7. tammikuuta tankkaamassa ja Dubaissa 23.-26. tammikuuta, 22.-26. helmikuuta sekä 8.-14. maaliskuuta. Alus saapui 2. huhtikuuta Manamaan Bahrainiin neljän päivän vierailulle osallistuttuaan 23.-31. maaliskuuta Iron Siren - harjoitukseen. Se saapui 28. huhtikuuta Malagaan ja se ankkuroitui 11. toukokuuta Bermudalle. Alus saapui 13. toukokuuta Norfolkiin oltuaaan puoli vuotta merellä.[1]

Alus saapui 29. kesäkuuta Earleen New Jerseyyn, jossa sen taisteluvälineet siirrettiin maihin varastoitavaksi. Alus siirrettiin 7. heinäkuuta telakalle, mistä palattuaan se vastaanotti aseistusta Yorktownista 18.-21. elokuuta. Alus oli koeajoissa 8.-9. syyskuuta, joiden päätyttyä se saapui 10. syyskuuta Philadelphiaan kolmipäiväiselle laivastovierailulle. Alus vastaanotti ampumatarvikkeita Yorktownissa 20.-23. lokakuuta.[1]

Barry lähti 3. huhtikuuta 2000 USS Eisenhowerin taisteluosaston mukana Välimerelle. Se saapui 14. huhtikuuta Cobh'iin Irlantiin nelipäiväiselle laivastovierailulle ja 24. huhtikuuta Bizerteen Tunisiaan kaksipäiväiselle laivastovierailulle ennen osallistumistaan Nadors-harjoitukseen Tunisian laivaston kanssa. Alus saapui 1. toukokuuta La Maddalenaan täydentääkseen varastojaan USS Emory S. Landilta. Alus vieraili 12.-17. toukokuuta Haifassa, josta lähdettyään se läpäisi Suezin kanavan 19. toukokuuta sekä tankkasi Adenissa 23. toukokuuta.[1]

Alus kiinnittyi 29. toukokuuta Manamassa Bahrainissa laituriin 10 ja se vieraili Dubaissa 18.-22. kesäkuuta ja uudelleen Manamassa 1.-5. heinäkuuta. Alus aloitti 18. heinäkuuta kolmipäiväisen laivastovierailun Wudhamiin Omaniin ennen osallistumistaan Kunjar Hadd -harjoitukseen yhdessä Britannian, Ranskan ja Omanin laivastojen kanssa. Alus vieraili 28. heinäkuuta - 2. elokuuta Muscatissa, jossa 1. elokuuta Williama P. Bingham vastaanotti aluksen päällikkyyden.[1]

Alus saapui 16. elokuuta nelipäiväiselle vierailulle Dubaihin ja se tankkasi 26. elokuuta Adenissa. Alus saapui 1. syyskuuta Rhodokselle ja se oli 9.-11. syyskuuta Triestessä. Alus saapui 14. syyskuuta Ibizalle ja se oli Malagalla 19.-23. syyskuuta ennen saapumistaan 1. lokakuuta Norfolkiin.[1]

Barry lähtit 20. lokakuuta Norfolkista Yorktowniin taisteluvälineiden poistamiseksi alukselta, mistä se palasi 22. lokakuuta Norfolkiin. Alus oli Virginia Capesin harjoitusalueella 28. marraskuuta - 1. joulukuuta. Se lähti 18. huhtikuuta 2001 kaksipäiväisiin koeajoihin oltuaan neljä kuukautta huollettavana ilman telakointia.[1]

Alus lähti 20. elokuuta 2002 Norfolkista Välimerelle. Se vieraili Gibraltarilla 30. elokuuta - 3. syyskuuta ja alus saapui 5. syyskuuta Touloniin ja Soudanlahdelle 18. syyskuuta, mistä se lähti 22. syyskuuta läpäisten Suezin kanavana 24. lokakuuta. Alus tankkasi 31. lokakuuta Fujairahissa ja se saapui 2. marraskuuta kahdeksanpäiväiselle laivastovierailulle Mina Salmanin satamaan Manamaan, minkä se uusi 15.-18. marraskuuta. Aluksen vasen akseli korjattiin 18. marraskuuta Manamassa Arab Shipbuilding and Repair Yardilla ennen kuin se jatkoi matkaansa Suezin kanavalle, jonka se läpäisi 19. joulukuuta.[1]

Barry saapui 23. joulukuuta Triesteen nelipäiväiselle vierailulle ja se oli Gibraltarilla 31. joulukuuta - 4. tammikuuta 2003. Alus saapui 6. tammikuuta Lissaboniin viisipäiväiselle vierailulle ja se tankkasi Ponta Delgadossa 15. tammikuuta ennen paluuta Norfolkiin 23. tammikuuta oltuaan merellä viisi kuukautta.[1]

Alus lähti 13. lokakuuta 2004 Norfolkista Välimerelle ja se saapui 22. lokakuuta Faslaneen osallistuakseen Joint Maritime Course 04-3 -harjoitukseen. Alus saapui 3. marraskuuta Rotaan ja se läpäisi Suezin kanavan 12. marraskuuta. Alus vieraili Manamassa 19.-23. marraskuuta ja se saapui 23. joulukuuta Muscatiin nelipäiväiselle laivastovierailulle osallistuttuaan Omaninlahdella merivalvontaan 7.-23. joulukuuta. Alus palasi Norfolkiin 18. huhtikuuta 2005 osallistuttuaan Enduring Freedom, Iraqi Freedom operaatioihin sekä sotaan terrorismia vastaan.[1]

Barry lähti 10. helmikuuta 2006 Norfolkin laivastotukikohdasta osallistuakseen Pohjois-Atlantilla yhdessä Britannian kuninkaallisen laivaston sekä Saksan ja Tanakan laivastojen kanssa järjestettyyn sotaharjoitukseen. Netune Warrior oli suunniteltu kehittämään yhteistoimintaa laivastojen välillä sekä valmistamaan toimintaan osana yhdistettyä laivastoa. Alus lähti 11. maaliskuuta Faslanesta Skotlannista harjoituksen päätyttyä.[1]

Alus oli 2. kesäkuuta Lagosissa Nigeriassa osallistuen Nigerian laivaston 50-vuotis juhlallisuuksiin. Vierailu oli viimeinen Guineanlahden alueelle suunnatusta laivastovierailuiden sarjasta, jolla pyrittiin vahvistamaan alueen turvallisuutta. Barry saapui 13. heinäkuuta Soudanlahdelle, josta lähdettyään sen piti osallistua Sea Breeze 2006 -harjoitukseen Mustallamerellä.

Alus saapui 19. heinäkuuta USS Mount Whitneyn ja USS Nashvillen kanssa Libanonin rannikolle osallistuakseen amerikkalaisten evakuointiin alueelta Yhdysvaltain Libanonin lähetystön pyydettyä sotilaallista apua evakuoinnin järjestämisessä.[1][2]

Barry kuului 9. syyskuuta JTF Lebanoniin, jonka muut alukset olivat USS Wasp, USS Hue City ja USNS Kanawha. Alueelta oli heinäkuun puolivälissä alkaneen kriisin jälkeen evakuoitu lähes 15000 amerikkalaista siviiliä sekä Libanoniin oli toimitettu miljoonien dollareiden edestä humanitaarista apua.[1]

Alus oli 7. huhtikuuta 2008 Pohjois-Atlantilla matkalla Britannian järjestämään Joint Warrior 081 -harjoitukseen, joka järjestettiin Skotlannin rannikolla 19.-21. huhtikuuta.[1]

Barry lähti 10. elokuuta Norfolkista Välimerelle liittyäkseen monikansalliseen laivasto-osastoon (engl. Standing Naval Maritime Groups). Se saapui laivastovierailulle Potiin 17. lokakuuta ja alus ajoi karille 23. lokakuuta parin sadan metrin päässä laiturista saapuessaan Samsuniin. Alukseen ei tullut merkittäviä vaurioita. Alus saapui 7. marraskuuta Soudanlahdelle ja 4. tammikuuta 2009 se saapui Vallettaan viiden päivän vierailulle juhlistaen sata vuotta aiemmin tapahtunutta Yhdysvaltain laivaston maailmanympäripurjehdusta. Alus saapui Norfolkiin 28. helmikuuta oltuaan kuusi ja puoli kuukautta merellä.[1]

Osallistuttuaan 10.-23. huhtikuuta 2010 pidettyyn Joint Warrior 10-1 harjoitukseen alus lähti 25. huhtikuuta kotimatkalle Faslanesta Skotlannista. Se saapui 9. toukokuuta Norfolkiin ollen osana AURIGA tukialusosastoa, jonka ytimenä oli HMS Ark Royal. Barry saapui 3. kesäkuuta Mayportiin ja se oli 6. kesäkuuta Floridan itärannikolla osallistuen SEASWITI 10-3 -harjoitukseen. Alus saapui 27. kesäkuuta Halifaxiin Kanadan laivaston satavuotisjuhlallisuuksiin sekä kansainväliseen laivastokatselmukseen. Se palasi 6. elokuuta Norfolkiin oltuaan viisi kuukautta merellä.[1]

Alus lähti 13. tammikuuta 2011 partiomatkalle Välimerelle ja se aapui 29. tammikuuta Valettaan Maltalla nelipäiväiselle laivastovierailulle. Alus saapui 10. helmikuuta Djiboutiin.[1]

Alus oli 1. maaliskuuta 2011 Välimerelle sijoitetussa Yhdysvaltain laivasto-osastossa, jonka tehtävänä oli valvoa Libyan kansannousun tapahtumia Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1970 ja 1973 perusteella, mitkä edellyttivät aseiden vientikieltoa ja lentokieltoalueen muodostamista[3]. Yhdysvaltain operaatio Odyssey Dawnin alkaessa USS Barry, USS Stout, USS Providence, USS Scranton, USS Florida ja HMS Triumph laukaisivat 19. maaliskuuta yhteensä noin 110 Tomahawk-ohjusta kaikkiaan kahteenkymmeneen Libyan ilmapuolustuksen keskeiseen kohteeseen. Barry laukaisi 29. maaliskuuta 22 Tomahawk-ohjusta Tripolin ympäristössä olleisiin asevarastoihin, joissa säilytettiin maavoimien ohjuksia. Alus saapui 31. maaliskuuta Augustanlahdelle vapauduttuaan operaatiosta edellisenä päivänä.[1]

Alus lähti 11. toukokuuta Rhodokselta oltuaan kuusi päivää satamassa. Kevin P. Byrne vastaanotti aluksen päällikkyyden 14. kesäkuuta Gaetassa Italiassa. Alus käväisi Punaisellamerellä, mistä se palasi Välimerelle 5. kesäkuuta. Alus saapui 26. kesäkuuta Rotaan Espanjassa ja se lähti 17. kesäkuuta Gaetasta oltuaan satamassa neljä päivää. Alus kiinnittyi 13. heinäkuuta Newportin laivastotukikohdan laituriin 2, mistä se jatkoi matkaansa kotisatamaan. Alus saapui Norfolkiin 15. heinäkuuta oltuaan kuusi kuukautta merellä Yhdysvaltain 5. ja 6. laivaston mukana. Matkan aikana alus laukaisi kaikkiaan 55 Tomahawk-ohjusta.[1]

Barry palasi palvelukseen 10. heinäkuuta 2012 oltuaan puoli vuotta General Dynamicsin NASSCOn telakalla Norfolkissa Virginiassa. Alus poistui 26. lokakuuta Norfolkista väistääkseen hurrikaani Sandyä. Thomas J. Dickinson vastaanotti 30. marraskuuta aluksen päällikkyydeen.[1]

Alus palasi 3. helmikuuta 2013 Norfolkiin oltuaan kolme viikkoa COMPTUEX-harjoituksessa USS Harry S. Trumanin taisteluosastossa. Alus lähti 7. helmikuuta yksin partiomatkalle Välimerelle ja sen tehtävänä olla osa ballististen ohjusten puolustusta. Seuraavana päivänä alus kiinnittyi laituriin Yorktownissa suojaan lähestyvältä talvimyrskyltä jatkaen matkaansa 11. helmikuuta.[1]

Alus lähti 23. helmikuuta Augustanlahdelta osallistuakseen Joonianmerellä Naton sukellusveneidentorjuntaharjoitukseen Proud Manta 2013. Alus saapui 5. maaliskuuta Napoliin kahden päivän laivastovierailulle ja se saapui 8. maaliskuuta Soudanlahdelle pariksi päiväksi ennen osallistumistaan Aegeanmerellä ja Välimeren itäosissa järjestettävään Noble Dina -harjoitukseen. Alus saapui 8. helmikuuta Rhodokselle kolmipäiväiselle vierailulle ja se vieraili kahteen otteeseen Soudanlahdella 29. huhtikuuta - 1. toukokuuta sekä 22.-24. toukokuuta.[1]

Alus kiinnittyi laituriin 28. kesäkuuta Pireuksessa nelipäiväiselle vierailulle ja se oli Korfulla 10.-14. elokuuta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Barry (DDG-52).
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]