USS Anthony (DD-172)

USS Anthony
USS Anthony
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Union Iron Works, San Francisco, Kalifornia
Kölinlasku	18. huhtikuuta 1918
Laskettu vesille	10. elokuuta 1918
Palveluskäyttöön	19. kesäkuuta 1919
Poistui palveluskäytöstä	30. kesäkuuta 1922
Loppuvaihe	romutettu 1936
Tekniset tiedot
Uppouma	1 191 t
Pituus	95,83 m
Leveys	9,65 m
Syväys	2,79 m
Nopeus	36 solmua
Miehistöä	133
Aseistus
Aseistus	4 × 4″ tykkiä 2 × 3″ ilmatorjuntatykkiä 12 × 21″ (533 mm) torpedoputkea
Infobox OK

USS Anthony (runkonumero DD 172) oli Yhdysvaltain laivaston Wickes-luokan hävittäjä, joka valmistui pian ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.

Valmistus

Pääartikkeli: Wickes-luokka

Yhdysvaltain laivasto tilasi aluksen Union Iron Worksiltä San Franciscosta Kaliforniasta, missä köli laskettiin 18. huhtikuuta 1918 nimettömänä hävittäjä No. 172:na. Laivastoesikunnan 1. elokuuta 1918 päivätyllä käskyllä alus nimettiin USS Anthonyksi ja laskettiin vesille 10. elokuuta kumminaan San Franciscon Canadian Bank of Commercen johtajan Bruce Heathcoten tytär neiti Grace Heathcote. Alus otettiin palvelukseen 19. kesäkuuta 1919 Mare Islandin laivastontelakalla Vallejossa Kaliforniassa ensimmäisenä päällikkönään David Alexander Scott.

Palvelus

Varustamisen päätyttyä Anthony vieraili Santa Barbarassa, missä alus osallistui Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. Seuraavana päivänä se lähti etelään San Diegoon, jossa alus osallistui harjoitukseen ennen paluutaan San Franciscon lahdelle 19. heinäkuuta. Alus teki 25.–31. heinäkuuta pikavisiitin Bremertoniin Washingtoniin palaten Montereyn kautta San Diegoon 4. elokuuta. Se jatkoi matkaansa Colnettinlahdelle. Palatessaan yöllä 5. elokuuta San Diegoon alus havaitsi Tyynenmeren laivaston 4. laivueen ankkurissa South Coronadon rannikolla.

Seuraavana päivänä alus osallistui laivastokatselmukseen, minkä jälkeen se kuljetti vierailijoita San Pedroon. Tankattuaan USS Kanahwalta 11. elokuuta alus lähti Redondo Beachin edustalle, jossa se liittyi iltapäivällä 13. elokuuta USS Texasin, USS Nebraskan, USS Seattlen, USS Prairien sekä USS Tarbellin ja USS Sprostonin muodostamaan osastoon. Kolme päivää myöhemmin alus kiinnittyi kunnalliseen laituriin Santa Monicassa, josta se jatkoi 19. elokuuta rannikkoa pitkin Santa Barbaraan. Alus tankkasi Loas Angelesissa, minkä jälkeen se kuljetti matkustajia Santa Barbaraan ennen siirtymistään Santa Cruziin etsimään kadonnutta lentokonetta.

Alus havaitsi koneen iltapäivällä 29. elokuuta ja se ankkuroitui Redwood Canyonin edustalle. Pian saavuttuaan alukselta siirrettiin lentokoneen miehistölle huopia ja elintarvikkeita. Alus palasi vielä samana iltana Santa Cruziin. Alus siirsi 30. elokuuta San Franciscon lahdella lentomateriaalia SC-278:lle ja armeijan hinaajalle El Aguadorille, minkä jälkeen se palasi laivasto-osastoon Bolinasinlahdella. Alus lähti laivaston mukana 1. syyskuuta laivastokatselmukseen, jossa se ampui 17 kunnialaukausta laivastoministeri Danielsin kunniaksi.

Alus vastaanotti 7. syyskuuta USS Birminghamilta täydennystä miehistöönsä ja lähti seuraavana päivänä San Franciscon lahdelta luoteiselle Tyynenmerelle. Alus saapui 11. syyskuuta Washingtonin Port Angelesiin, mistä se jatkoi Brittiläisen Kolumbian Victoriaan. Alus lähti vielä samana yönä Washingtonin Port Blakelyyn saattaen USS Arkansasia, joka kuljetti laivastoministeri Danielsia. Seuraavana aamuna Daniels siirtyi Port Blakelyssä Anthonylle, joka kuljetti ministerin Bremertoniin. Davies siirtyi Puget Soundin laivastontelakalla maihin, mistä hän palasi alukselle tankkauksen päätyttyä. Davies kuljetettiin Seattleen, missä hän nousi maihin.

Alus osallistui 13. syyskuuta presidentti Woodrow Wilsonin pitämään laivastokatselmukseen ja Danielsin pitämään katselmukseen 15. syyskuuta Tacomassa. Alus lähti San Franciscon lahdelle, jonne se saapui 25. syyskuuta. San Diegoon alus saapui kaksi päivää myöhemmin, missä se oli kaksi seuraavaa kuukautta ollen merellä vain kolmessa harjoituksessa, 20. ja 27. lokakuuta sekä 17. marraskuuta. Alus poistettiin palveluksesta ja siirrettiin 23. marraskuuta 1919 San Diegon Santa Fe Wharfissa reserviin.

Noin puolitoista vuotta alus oli useiden sisaralustensa kanssa reservilaivueessa ja kävi vain satunnaisesti merellä. Alus nimettiin 18. maaliskuuta 1920 viiden sisaraluksensa kanssa keveiksi miinalaivoiksi ja sijoitettiin 144 sileäkantisen aluksen luetteloon, jotka laivastoministeriö halusi pitää käytettävissä.

Aluksen siirtyessä 15. heinäkuuta 1920 laiturista toiseen se ajoi matalikolle. Miinanraivaaja USS Thrush hinasi aluksen irti. Anthony siirrettiin 17. heinäkuuta Mare Islandin telakalle korjattavaksi. Samana päivänä aluksen runkonumeroksi määrättiin DM-12, joka vastasi sijoitusta kevyeksi miinalaivaksi. Alus vapautui 27. heinäkuuta telakalta ja siirtyi Santa Fe Wharfiin jatkamaan reservissä oloa.

Helmikuusta huhtikuuhun 1921 alus oli USS Ingrahamin kanssa toistuvasti merellä South Coronado Islandilla. Alus liitettiin 3. kesäkuuta miinoitusjoukkoihin. Se osallistui 22. huhtikuuta sotaharjoitukseen ja 5. toukokuuta alus siirtyi Mare Islandille valmistautuakseen siirtoonsa Havaijille, jonne se lähti 7. kesäkuuta hinaten USS Penguinia ja USS Eideriä. Matkalla oli myös mukana Ingraham, joka hinasi USS Oriolea ja USS Pigeonia. Kuusi päivää myöhemmin alusten hinaustouvit irrotettiin ja kuusi alusta jatkoivat lopun matkaa omin konein. Osasto saapui 18. kesäkuuta Oahulle.

Alus siirrettiin Pearl Harborin telakalle, missä torpedoputket poistettiin ja korvattiin miinakiskoilla. Alukselle voitiin muutoksen jälkeen sijoittaa 64-80 miinaa. Seuraavat vuodet alus oli Pearl Harborissa harjoitellen uutta tehtäväänsä. Alus osui 1. helmikuuta 1922 Lahainassa riuttaan, jolloin potkurit akseleineen vaurioituivat. Alus siirrettiin Pearl Harborissa telakalle, minkä jälkeen harjoitukset jatkuivat.

Aluksen palveluksesta poistosta saatiin 28. huhtikuuta 1922 käsky, mikä toteutettiin 30. kesäkuuta. Se poistettiin alusluettelosta 1. joulukuuta 1936. Alus hinattiin 4. huhtikuuta 1937 San Pedroon Kaliforniaan, mistä se siirrettiin edelleen San Diegoon. USS Portland upotti aluksen tykkitulella 22. heinäkuuta Etelä-Kalifornian rannikon edustalla.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)