USS Alexandria (SSN-757)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Yhdysvaltain laivaston Los Angeles -luokan ydinsukellusvenettä. Sanan muita merkityksiä täsmennyssivulla Alexandria.
USS Alexandria
USS Alexandria
USS Alexandria
Aluksen vaiheet
Rakentaja General Dynamics Electric Boat, Groton, Connecticut
Kölinlasku 19. kesäkuuta 1987
Laskettu vesille 13. kesäkuuta 1990
Palveluskäyttöön 29. kesäkuuta 1991
Palveluskäytöstä palveluksessa
Tekniset tiedot
Uppouma 6 082 t (pinnalla)
6 927 t (sukelluksissa)
Pituus 110,3 m
Leveys 10 m
Syväys 9,4 m
Koneteho 1 x S6G-painevesireaktori
Nopeus pinnalla: 25 solmua (46 km/h)
sukelluksissa: 30 solmua (56 km/h)
Miehistöä 12 upseeria ja 98 miehistönjäsentä
Aseistus 4 × 533 mm Mk67 -torpedoputkea
12 x Mk36 VLS -siiloa Tomahawk-risteilyohjusten laukaisemiseksi

USS Alexandria (runkonumero SSN-757) on Yhdysvaltain laivaston palveluksessa oleva Los Angeles -luokan ydinsukellusvene.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Los Angeles -luokka

Alus tilattiin 26. marraskuuta 1984 General Dynamics Electric Boat Divisionilta Grotonista Connecticutista. Sen rakentaminen aloitettiin 19. kesäkuuta 1987 ja vene laskettiin vesille 23. kesäkuuta 1990 kumminaan vara-amiraali Glenwood Clarkin puoliso. Alus liitettiin laivastoon 29. kesäkuuta 1991.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseen otettaessa alus määrättiin Grotonin laivastotukikohtaan Connecticutiin, josta se lähti 8. heinäkuuta asejärjestelmätestaukseen Puerto Ricon taisteluharjoitusalueelle sekä akustisten järjestelmien testaukseen Exumanlahdelle Bahamalle. Alus teki lyhyen vierailun Roosevelt Roadsin laivastotukikohtaan 14. heinäkuuta sekä Floridassa Evergladesiin 6. elokuuta ja Canaveraliin 16. elokuuta. Alus uusi akustiikkatestejä 15. lokakuuta ja se kävi 3. joulukuuta Androsinsaarella. Alus päätti 20. joulukuuta 1992 kuusi kuukautta kestävät kenttäkokeet.[1]

Aluksen päälliköksi vaihtui 14. elokuuta Lee O. Moss, joka vapautti Paul E. Normandin tehtävästä. Alus lähti jatkamaan koeajoja 17. elokuuta vieraillen Norfolkin laivastotukikohdassa, Canaveralissa ja Annapoliksessa ennen paluuta 16. syyskuuta. Se jatkoi testauksia Bahamalla 20. lokakuuta - 23. marraskuuta. Vierailtuaan Kings Bayssa se jatkoi testejä 30. marraskuuta - 12. joulukuuta.[1]

Alus aloitti 25. tammikuuta 1993 koulutuksen kertaamisen ja operatiivisen valmiuden tarkastuksen, joka päättyi 26. helmikuuta. Alus saapui 21. maaliskuuta Kings Bayhin aloittaen koulutuksen. Se oli 21. huhtikuuta - 20. toukokuuta Ocean Venture -harjoituksessa ja FLEETEX 3-93 -harjoituksessa heinäkuussa.[1]

USS Alexandria lähti Grotonista 11. elokuuta ensimmäiselle Välimeren purjehdukselleen osana USS American taisteluosastoa. Alus saapui 20. elokuuta Clyden laivastotukikohtaan Faslanessa Skotlannissa, jossa se viipyi kaksi päivää. Alus vieraili Coulportiin Skotlannissa 30. elokuuta - 3. syykuuta. Alus saapui 25. syyskuuta La Maddalenaan Italiassa viipyen satamassa yhdeksän vuorokautta huollettavana. Alus osallistui Adrianmerellä operaatio Sharp Guardiin sekä SHAREM harjoitukseen ennen paluutaan La Maddalenaan 15. marraskuuta.[1]

Alus lähti merelle 28. marraskuuta ja se saapui 30. marraskuuta Toulonin laivastotukikohtaan Ranskassa, jossa alus miehistöineen osallistui viiden päivän ajan Ranskan vapautumisen tilaisuuksiin. Alus vieraili Soudanlahdella Kreetalla 9. joulukuuta ja se lähti merelle 15. joulukuuta saapuen La Maddalenaan 9. tammikuuta 1994.[1]

USS Alexandria lähti 17. tammikuuta La Maddalenasta Gibraltarille, jonne se saapui 23. tammikuuta. Alus vietti satamassa kolme päivää ennen matkan jatkamista Yhdysvaltoihin. Se saapui 5. helmikuuta New Londonin sukellusvenetukikohtaan päättäen kuuden kuukauden purjehduksensa.[1]

Alus oli erilaisissa testeissä tehden lyhyitä purjehduksia Yhdysvaltain rannikolla ennen telakalle siirtoa 5. tammikuuta 1995. Se palasi kaksi kuukautta myöhemmin telakalta palvelukseen ja alus saapui 30. maaliskuuta Port Canaveraliin Floridaan kuuden päivän vierailulle, mistä se palasi 14. huhtikuuta kotisatamaansa.[1]

USS Alexandria saapui 2. kesäkuuta Norfolkin laivastotukikohtaan lyhyelle vierailulle. Se oli korjattavana Newport Newsin telakalla 4.-10. kesäkuuta ja alus vierali Port Evergladesissa 20.-24. kesäkuuta. Se palasi kotitukikohtaansa 3. heinäkuuta, jossa Raymond M. Klein vastaanotti aluksen päällikkyyden 29. heinäkuuta.[1]

Alus lähti 29. syyskuuta kotisatamastaan New Londonin sukellusvenetukikohdasta partiomatkalle läntiselle Atlantille. Se saapui 8. marraskuuta viiden päivän laivastovierailulle Norjaan Bergeniin Haakonsvernin laivastotukikohtaan. Alus saapui 9. tammikuuta 1996 Gibraltarille, jossa se vietti neljä vuorokautta. Alus palasi kotisatamaansa 23. tammikuuta. Se teki seuraavana partiomatkansa Atlantilla 20. kesäkuuta - 9. elokuuta, jolloin alus vieraili Port Canaveralissa ja Port Evergladesissa.[1]

Alus siirrettiin telakalle 18. joulukuuta neljäksi viikoksi, jolloin sen VLS siilojen ja keulan luukkujen pitävyyttä korjattiin. Alus oli koeajoissa ja koulutuksessa, kunnes se siirrettiin jälleen telakalle kiireellistä kaikuluotaimen korjausta varten 25. kesäkuuta - 14. heinäkuuta.[1]

Alus lähti 19. elokuuta partiomatkalle Atlantille ja se vieraili Skotlannissa Faslanessa 1.-3. syyskuuta. Alus saapui 27. lokakuuta Zeebrüggen laivastotukikohtaan nelipäiväiselle vierailulle. Se palasi 10. marraskuuta Grotoniin oltuaan merellä lähes kolme kuukautta. Donald D. Gerry vastaanotti aluksen päällikkyydeen 4. joulukuuta.[1]


Alus lähti 21. syyskuuta Grotonista merelle. Se saapui 3. marraskuuta Soudanlahdelle Kreetalla, jossa se viipyi yhdeksän vuorokautta. Se vieraili vielä kahdesti Soudalahdella (24. joulukuuta ja 23. tammikuuta 1913) ennen operaation päättymistä. Alus palasi 3. huhtikuuta 1913 Grotoniin oltuaan Yhdysvaltain 6. laivaston mukana merellä viisi ja puoli kuukautta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]