UAV
Wikipedia
UAV (lyhenne sanoista Unmanned Aerial Vehicle) tarkoittaa lentävää miehittämätöntä ilma-alusta. Käsite on laajentunut 2000-luvun alussa UAS:ksi, jossa S kuten Systems voi tarkoittaa muutakin kuin lentävää laitetta.
Yhdysvallat kokeili miehittämättömiä lentokoneita I maailmansodan aikana, joten UAV:llä on pitkä historia. Myös V-1-ohjusta ja 1980-luvulla käyttöönotettuja risteilyohjuksia on 2000-luvun UAV-innostuksessa kutsuttu UAV:eiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
UAV-alus on yleensä lennokkia suurempi mutta toistaiseksi kooltaan hävittäjälentokonetta pienempi. Hyvin korkealla lentävillä HALE-aluksilla {Hight Altitude Long Endurance) voi olla hyvinkin suuri kärkiväli, mutta niiden kuormankantokyky on pieni. Erityissovellutuksissa UAV voi olla paljonkin tavanomaista lennokkia pienempi.
UAV-alus ei nykyisin vastaa lentokoneen määritelmää ilmailulainsäädännön silmissä. Oleellinen ero on kuitenkin sen ohjauksen automaattisuus tai etäohjaus. Tällöin UAV ei nykykäsityksen mukaan pysty tekemään törmäyksen uhatessa niin järkeviä päätöksiä kuin lentokoneessa istuva ohjaaja. Ylipäätään ilmailulainsäädäntö on viime vuosisadan aikana tehty miehitettyjä ilma-aluksia varten. Sotilasilmailussa on rajoitetulla alueilla tehty miehittämättömiä lentoja jo vuosikymmeniä. Toisaalta esimerkiksi alle 4 kg painavat mini-UAV:t eivät vaaranna lentokoneita enempää kuin isot linnut, joiden törmäyksiä matalalla lentävien lentokoneiden on joka tapauksessa pakko kestää.
UAV vaikuttaa usein ulkomuodoltaan samankaltaiselta kuin esimerkiksi ilmatorjuntatykistön tai ohjuskokeiden käyttämät suuret maalilennokit (drone), joista osa on tehty modifioimalla vanhanaikaisia suihkulentokoneita miehittämättömiksi maalialuksiksi.
Ilma-aluksen lisäksi UAV:ssä on yleensä laukaisujärjestelmä ellei alus nouse ilmaan lentokentältä kuten lentokone tai pystysuoraan kuten helikopteri. Maajärjestelmään kuuluu myös UAV:n ohjauskeskus. Koska UAV-toiminta on monessa maassa vielä kokeellista niiden lentoja varten on varattu ilmatilaa. Esimerkiksi Suomessa Kemijärvellä on UAV-koelentoalue. Sen lisäksi järjstelmään kuuluu UAV:n ohjaajien koulutusjärjestelmät.
Paras tapa torjua UAV-koneita, on seurata UAV-konetta esim UCAV-koneella, ja tuhota maa-asema.
[muokkaa] UAV-koneita
- Corax - perustuu Ravenin runkoon, mutta pidempi siipi.
- HERTI
- Kestrel, 5,5 m jänneväli, 140 kg. Alus on lentänyt maaliskuussa 2003.
- Mercator
- Phoenix (UAV)
- Raven, ensilento joulukuussa 2003 Australiassa.
- Watchkeeper
- Aeronautical Development Agency (ADA) Nishant
- HAL Lakshya
- Searcher MkII (Israelin kanssa)
- HAL Heron (Israelin kanssa)
- IAI Pioneer (Yhdvsvaltain kanssa)
- RQ-5 Hunter (Yhdvsvaltain kanssa)
- IAI Harpy
- IAI Heron
- IAI Ranger
- IAI Scout
- IAI Searcher
- IAI Skylite
- Elbit Hermes 450
- Jordan Falcon
- I-wing
- Jordan Arrow
- Silent Eye
- UAV Vector
- Patria on kehittänyt UAV-tekniikkaa RUAG Rangerin pohjalta
- Bayraktar Mini UAV
- Turna
- Pelikan
- Baykus
- Keklik
- RQ-1 Predator
- RQ-2 Pioneer
- RQ-3 Dark Star
- RQ-4 Global Hawk
- RQ-5 Hunter
- RQ-6 Outrider
- RQ-7 Shadow
- RQ-8A Fire Scout
- RQ-11A Raven
- GNAT-750
- ScanEagle
- Dragon Eye
- BQM-74E Chukar
- NASAn Helios Prototype
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Picture of Swiss UAV in Finnish Army
- "Human Pilots: Who Needs 'Em?" – Wired News, 23 November 2003
- AUVS International Aerial Robotics Competition – Home page by Robert Michelson, AUVS International / Georgia Tech Research Institute
- UAVMarketSpace UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs.
- Tim Mahon, "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News, 17 April 2006.

