Miehittämätön ilma-alus

Wikipedia
Ohjattu sivulta UAV
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yhdysvaltalainen RQ-1 Predator

UAV (lyhenne sanoista Unmanned Aerial Vehicle) tarkoittaa lentävää miehittämätöntä ilma-alusta. Käsite on laajentunut 2000-luvun alussa UAS:ksi, jossa S kuten Systems voi tarkoittaa muutakin kuin lentävää laitetta.

Yhdysvallat kokeili miehittämättömiä lentokoneita I maailmansodan aikana, joten UAV:llä on pitkä historia. Myös V-1-ohjusta ja 1980-luvulla käyttöönotettuja risteilyohjuksia on 2000-luvun UAV-innostuksessa kutsuttu UAV:eiksi. Vuonna 2010 UAV-alusten myynti ylittää viisi miljardia dollaria. [1]

Kiinnostus pienten lennokkien kaltaisiin MAV (micro air vehicle) UAV-aluksiin on noussut 2000-luvulla lähinnä kameroiden koon kutistumisen vuoksi. [2]

Yleisiä teknisiä ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UAV-alus on yleensä lennokkia suurempi mutta toistaiseksi kooltaan hävittäjälentokonetta pienempi. Hyvin korkealla lentävillä HALE-aluksilla (Hight Altitude Long Endurance) voi olla hyvinkin suuri kärkiväli, mutta niiden kuormankantokyky on pieni. Erityissovellutuksissa UAV voi olla paljonkin tavanomaista lennokkia pienempi.

UAV-alus ei nykyisin vastaa lentokoneen määritelmää ilmailulainsäädännön silmissä. Oleellinen ero on kuitenkin sen ohjauksen automaattisuus tai etäohjaus. Tällöin UAV ei nykykäsityksen mukaan pysty tekemään törmäyksen uhatessa niin järkeviä päätöksiä kuin lentokoneessa istuva ohjaaja. Ylipäätään ilmailulainsäädäntö on viime vuosisadan aikana tehty miehitettyjä ilma-aluksia varten. Sotilasilmailussa on rajoitetulla alueilla tehty miehittämättömiä lentoja jo vuosikymmeniä. Toisaalta esimerkiksi alle 4 kg painavat mini-UAV:t eivät vaaranna lentokoneita enempää kuin isot linnut, joiden törmäyksiä matalalla lentävien lentokoneiden on joka tapauksessa pakko kestää.

UAV vaikuttaa usein ulkomuodoltaan samankaltaiselta kuin esimerkiksi ilmatorjuntatykistön tai ohjuskokeiden käyttämät suuret maalilennokit (drone), joista osa on tehty modifioimalla vanhanaikaisia suihkulentokoneita miehittämättömiksi maalialuksiksi.

Ilma-aluksen lisäksi UAV:ssä on yleensä laukaisujärjestelmä ellei alus nouse ilmaan lentokentältä kuten lentokone tai pystysuoraan kuten helikopteri. Maajärjestelmään kuuluu myös UAV:n ohjauskeskus. Koska UAV-toiminta on monessa maassa vielä kokeellista niiden lentoja varten on varattu ilmatilaa. Esimerkiksi Suomessa Kemijärvellä on UAV-koelentoalue. Sen lisäksi järjestelmään kuuluu UAV:n ohjaajien koulutusjärjestelmät.

Paras tapa torjua UAV-koneita, on seurata UAV-konetta esim UCAV-koneella, ja tuhota maa-asema.

UAV-koneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanti:

  • Corax - perustuu Ravenin runkoon, mutta pidempi siipi.
  • HERTI
  • Kestrel, 5,5 m jänneväli, 140 kg. Alus on lentänyt maaliskuussa 2003.
  • Mercator
  • Phoenix (UAV)
  • Raven, ensilento joulukuussa 2003 Australiassa.
  • Watchkeeper

Etelä-Afrikka

Intia

  • Aeronautical Development Agency (ADA) Nishant
  • HAL Lakshya
  • Searcher MkII (Israelin kanssa)
  • HAL Heron (Israelin kanssa)

Israel

Iran

Japani

Jordania

  • Jordan Falcon
  • I-wing
  • Jordan Arrow
  • Silent Eye

Kiina

Pakistan

  • UAV Vector

Ranska

Saksa

Suomi

  • Maavoimilla on ollut vuodesta 2002 alkaen 11 RUAG Ranger -tiedustelulennokkia.[4]
  • Patria on myös kehittänyt itse pienen MASS-nimisen lennokin. [5]

Sveitsi

Turkki

Yhdysvallat

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.huffingtonpost.com/2012/05/28/drone-lobbying-companies_n_1546263.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta UAV.