Tärpätti
| Tärpätti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | (arvio) C10H16 |
| Moolimassa | (arvio) 136 g/mol |
| Sulamispiste | (arvio) < –50 °C (223 K) |
| Kiehumispiste | (arvio) 150–170 °C (423–443 K) |
| Tiheys | (arvio) 0,85–0,87 g/cm3 |
Tärpätti (mäntyöljytärpätti, pineenitärpätti) on väritön tai kellertävä, haihtuva ja tulenarka neste, jota saadaan havupuiden pihkasta. Selluloosateollisuuden sivutuotteena syntyy raakatärpättiä, joka on C10H16-terpeeni-isomeerien seos. Tärpätti valmistetaan tislaamalla raakatärpätistä ja saatu tisle koostuu lähinnä alfa-pineenistä ja delta-3-kareenista. Tärpätti-nimellä myydään myös mineraalitärpättiä eli lakkabensiiniä, joka ei ole tärpättiä vaan maaöljystä tislattua bensiiniä.
Varsinaista tärpättiä käytetään maaliteollisuudessa liuottimena ja maalien ohenteena. Tärpätti ei liukene veteen, mutta se liukenee alkoholiin, bentseeniin, eetteriin ja kloroformiin. Kotikäytössä tärpätti sopii liuottimia kestävien pintojen puhdistusaineeksi. Tärpätti ärsyttää ihoa ja voi aiheuttaa allergista ihottumaa, joten sitä käsitellessä on syytä käyttää asiallisia suojavarusteita. Myös hyvästä tuuletuksesta on huolehdittava, sillä tärpätti ärsyttää silmiä ja hengitysteitä ja tärpättihöyry on hengitettynä myrkyllistä. Tärpätti voi syttyä itsestään imeydyttyään huokoiseen orgaaniseen aineeseen ja se reagoi voimakkaasti hapettavien aineiden kanssa. Tärpätin leimahduspiste on 35 °C ja itsesyttymislämpötila 247 °C. Tärpätti on yhteensopimatontaselvennä happojen, alumiinikloridin ja booritrifluoridin kanssa.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tärpätti Wikimedia Commonsissa
