Tyräkkikääriäinen
| Tyräkkikääriäinen | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kääriäismäiset Tortricoidea |
| Heimo: | Kääriäiset Tortricidae |
| Alaheimo: | Kirjokääriäiset Olethreutinae |
| Suku: | Lobesia |
| Laji: | euphorbiana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lobesia euphorbiana |
|
| Synonyymit | |
|
|
Tyräkkikääriäinen (Lobesia euphorbiana) on kääriäisiin kuuluva pieni perhonen. Se oli Suomessa rauhoitettu luonnonsuojelulailla vuodesta 1989 vuoteen 2006[1].
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyräkkikääriäinen on punertavanruskea pieni perhonen. Etusiivet ovat tyvestä, keskiosasta ja kärjestä kastanjanruskeat, ja niissä on harmaanruskeita laikkuja. Tummempien alueiden välissä kulkee kaksi leveää, vaalean punertavanruskeaa vyötä, joista ulompi kapenee voimakkaasti. Myös siiven kärjen ripset ovat vaaleammat. Siiven etureunan lyhyet kostaaliviirut ovat punertavanvalkoisia. Takasiivet ovat harmaanruskeat, mutta niiden reunan ripset ovat vaalean punertavanruskeat.[2]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen alueella tyräkkikääriäisen levinneisyys seuraa tiukasti toukan ravintokasvin levinneisyyttä.[1] Lajia tavataan paikoin itäisellä Uudellamaalla sekä Kymijoen suulla. Perhoset lentävät kesäkuussa.[2] Lajin ravintokasvin esiintyminen taantuu, mutta rauhoituskauden takia perhosen esiintymisestä ei tehty havaintoja ja lajin tila Suomessa on nykyisin jokseenkin tuntematon[1].
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyräkkikääriäistä tavataan rannoilla ja rantaniityillä, joilla kasvaa toukan ravintokasvia. Pohjois-Amerikassa lajia on tutkittu käytettäväksi hankalana vieraslajina leviävän kenttätyräkin (Euphorbia esula) biologiseen torjuntaan. Kääriäisen levittäminen luontoon saattaisi kuitenkin muodostaa uhan taloudellisesti merkittävien tyräkkilajien viljelylle.[3]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää muutamilla tyräkkilajeilla, mutta Suomessa vain rantatyräkillä (Euphorbia palustris).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Panu Välimäki & Jari-Pekka Kaitila: Huomionarvoiset pikkuperhoshavainnot (Micropterigidae–Pyralidae) 2009. Baptria, 2010, 35. vsk, nro 3, s. 84. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ a b http://www.insects.fi/hyonteistietokanta/plugins-html/Wiki/Lepidoptera/Species.html?username=&password=&family=Tortricidae&genus=Lobesia&species=euphorbiana&auktor=%28Freyer%2C%201842%29 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Peter A. Follett & Jian J. Duan: Nontarget effects of biological control. Springer 1999 ISBN 978-0792377252 s. 47
|