Tykkivene Karjala (1918)
|
|
|
|---|---|
| Alustyyppi | Tykkivene |
| Miehistö | 4 + 44 (1942: 3 + 60) |
| Telakka | Chrichton Oy, Turku |
| Valmistumisvuosi | 1918 |
| Käyttöönotto | Suomen merivoimille 1918 |
| Poistettu käytöstä | Romutettiin 1953 |
|
|
|
| Uppouma | 342 tonnia |
| Pituus | 50 m |
| Leveys | 7 m |
| Syväys | 2,9 m |
| Nopeus | 15 solmua |
| Toimintasäde | 700 meripeninkulmaa (15 solmun nopeudella) |
|
|
|
| Koneisto | 2 höyrypannua |
| Teho | 860 kilowattia |
|
|
|
| Aseistus | 2×75 mm Canet talvisodassa: lisätty 2 × Madsen 20 mm jatkosodassa: lisätty 3×20 mm |
Tykkivene Karjala oli Suomen merivoimissa 1918–1953 palvellut tykkivene. Alus tilattiin 1918 Crichton Osakeyhtiön Turun telakalta Venäjän laivaston Filin-luokan vartioalukseksi nimellä Filin (Huuhkaja). Alus joutui keskeneräisenä suomalaisille, liitettiin Suomen laivastoon ja nimettiin Karjalaksi. Saman tyypin aluksia oli tilattu kaikkiaan kuusi, joista kaksi ei koskaan valmistunut (Gorlitsa ja Sova). Aluksista kaksi (Vodorez ja Lun) myytiin Puolan laivastolle nimillä General Haller ja Komendant Pilsudski ja toinen Suomeen jäänyt sai nimen Turunmaa.
Karjalaa ei suunniteltu avoimella merellä käytävää taistelua silmällä pitäen, vaan enemmänkin monitoriksi. Aluksen ominaisuudet olivat niin huonot, että sitä käytettiin kauan kadettien kouluttamiseen. Talvisodassa Karjala partioi Haapasaaren ja Koiviston alueella. Jatkosodassa Karjala suojasi Ahvenanmaan miehitystä. Tämän jälkeen Karjala siirrettiin itäiselle Suomenlahdelle, jossa sitä pommitti saksalainen kone ja se joutui palaamaan satamaan. Karjalaa käytettiin miinanraivaukseen jatkosodan jälkeen. Se poistettiin laivastosta 1952 ja romutettiin 1953.
Lähteet[muokkaa]
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 34–35. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Suomen laivasto 1918-1969. , 1968.
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921, s. 319. Lontoo: Conway, 2006. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
