Tykkivene Karjala (1918)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo 1918 Suomen laivaston palvelukseen otetusta tykkiveneestä. Muita samannimisiä aluksia, katso tykkivene Karjala.
Tykkivene Karjala
Alustyyppi Tykkivene
Miehistö 4 + 44 (1942: 3 + 60)
Telakka Chrichton Oy, Turku
Valmistumisvuosi 1918
Käyttöönotto Suomen merivoimille 1918
Poistettu käytöstä Romutettiin 1953
Mitat
Uppouma 342 tonnia
Pituus 50 m
Leveys 7 m
Syväys 2,9 m
Nopeus 15 solmua
Toimintasäde 700 meripeninkulmaa (15 solmun nopeudella)
Voimanlähde
Koneisto 2 höyrypannua
Teho 860 kilowattia
Aseistus
Aseistus 2×75 mm Canet
talvisodassa: lisätty 2 × Madsen 20 mm
jatkosodassa: lisätty 3×20 mm

Tykkivene Karjala oli Suomen merivoimissa 19181953 palvellut tykkivene.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 1918 Crichton Osakeyhtiön Turun telakalta Venäjän keisarikunnan laivaston Filin-luokan vartioristeilijäksi nimellä Filin (Huuhkaja). Alus joutui keskeneräisenä suomalaisille, liitettiin Suomen laivastoon ja nimettiin Karjalaksi. Saman tyypin aluksia oli tilattu kaikkiaan kuusi, joista Gorlitsa ja Sova eivät koskaan valmistuneet. Aluksista Vodorez (ven. Водорез) ja Lun myytiin Puolan laivastolle nimillä Generał Haller ja Komendant Piłsudski ja toinen Suomeen jäänyt sai nimen Turunmaa.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusta ei suunniteltu avomerellä käytävää taistelua silmällä pitäen, vaan enemmänkin monitoriksi. Sen ominaisuudet olivat niin huonot, että sitä käytettiin kauan kadettien kouluttamiseen. Alus sopi tehtävään erinomaisesti hyvien majoitustilojen vuoksi ja kadetit ristivätkin aluksen Kurjalaksi.[2]

Talvisodan alkaessa Karjala sisaraluksineen määrättiin Kotkan alueelle, jossa sen päätehtävänä oli partiointi Haapasaaren ja Koiviston välisellä merialueella. Se jäi kuitenkin vähäiseksi aluksen ollessa saman aikaisesti moottoritorpedoveneiden emälaivana Kotkassa.[2]

Jatkosodan alkaessa alus suojasi Ahvenanmaan miehitystä, jonka jälkeen se siirrettiin itäiselle Suomenlahdelle. Alus suojasi syyskuussa 1941 rannikkojoukkojen kuljetuksia, kun sitä pommitti saksalainen lentokone. Alus joutui palaamaan lähelle osuneiden pommien aiheuttamien vaurioiden vuoksi satamaan, josta se siirrettiin edelleen telakalle Helsinkiin.[3]

Sotatoimien päätyttyä Karjala osallistui miinanraivaukseen. Se poistettiin merivoimien alusluettelosta 1952 ja alus myytiin romutettavaksi Saksaan vuotta myöhemmin.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Suomen laivasto 1918-1969. Meriupseeriyhdistys, 1968.
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway, 2006. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert 1906-1921 s. 319
  2. a b Auvinen, Visa s. 34
  3. Auvinen, Visa s. 34-35
  4. Auvinen, Visa s. 35