Työsuojeluvaltuutettu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä työntekijöiden edustaja. Jokaisella työpaikalla, jolla työskentelee vakituisesti vähintään 10 työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös tätä pienemmillä työpaikoilla työsuojeluvaltuutettu voidaan valita, mutta se ei ole pakollista.[1][2]

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, valintaa ja oikeuksia säätelee Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta eli niin sanottu työsuojelun valvontalaki, ja erityisesti sen viides luku.

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työsuojeluasioissa työntekijöitä. Hän perehtyy työsuojelusäännöksiin, määräyksiin, ohjeisiin ja muihin työpaikan työsuojeluasioihin. Työsuojeluvaltuutettu tarkkailee työn turvallisuutta ja terveellisyyttä työpaikalla, ja ilmoittaa työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille havaitsemistaan puutteista.[3]

Yli 20 työntekijän työpaikalla on perustettava työsuojelutoimikunta, jonka jäsen työsuojeluvaltuutettu aina on.[4]

Työsuojeluvaltuutettu osallistuu myös työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin, sekä pyrkii yhteistyössä luottamusmiehen kanssa edistämään työntekijöiden työhyvinvointia.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu myös työntekijöiden huomion kiinnittäminen työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin asioihin, kuten työtapoihin ja suojavarusteisiin.[3]

Oikeus tiedon saantiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työsuojeluun liittyvät asiakirjat ja luettelot. Hänellä on myös oikeus saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviään varten.[5]

Lisäksi työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen työterveyshuoltopalveluiden järjestämistä koskevat sopimukset ja asiakirjat.[5] Työsuojeluvaltuutetulla on myös oikeus saada työterveyshuollossa toimivilta henkilöiltä tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta.[6]

Oikeus keskeyttää vaarallinen työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle aiheuttava työ. Valtuutetun tulee ilmoittaa työn keskeyttämisestä työnantajalle mahdollisuuksien mukaan etukäteen, kuitenkin viimeistään heti kun se on vaaratta mahdollista.[2][7]

Työn keskeytyksellä ei saa rajoittaa työntekoa enempää kuin on vaaran välttämiseksi tarpeellista, ja työtä keskeyttäessä tulee mahdollisuuksien mukaan rajoittaa siitä aiheutuvaa haittaa ja vaaraa.[2]

Kun työnantaja on varmistunut siitä, ettei vaaraa enää ole, hän voi määrätä työn jatkettavaksi.[2]

Valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 10 työntekijän työpaikalla työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös tätä pienemmillä työpaikoilla työntekijät voivat valita työsuojeluvaltuutetun, mutta se ei ole pakollista. Työpaikan toimihenkilöt voivat valita omat valtuutettunsa.[8]

Työntekijät järjestävät vaalin, jossa valitaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut. Myös sopuvaali on yksimielisyyden vallitessa mahdollinen. Työntekijät sopivat vaalin ajankohdasta ja paikasta työnantajan kanssa. Kaikki työntekijät saavat osallistua vaaliin, ja vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen. Työnantaja ei saa vaikeuttaa vaalin järjestämistä, ja työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön vaaliin sopiva tila. Vaali ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle.[8]

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta, ellei toisin sovita ennen vaalia.[8]

Työnantajan on ilmoitettava työsuojeluhenkilörekisteriin työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun, työsuojelutoimikunnan tai vastaavan elimen jäsenten sekä työsuojeluasiamiesten tiedot.

Irtisanomissuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutettulla.[2]

Irtisanomissuojasta säädetään työsopimuslain 7. luvun 10 pykälässä. Sen mukaan työnantaja ei saa irtisanoa luottamusmiestä tai valtuutettua henkilöön liittyvin perustein ilman hänen edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen tai valtuutetun taloudellisista ja tuotannollisista syistä vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muuten sopivaa työtä.[9]

Irtisanomissuoja ei koske työsuhteen purkamista.

Suoja työsuojeluvaltuutetun tehtävien häirinnältä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikoslain 16. luvun 3 § "Haitanteko virkamiehelle" suojaa työsuojeluvaltuutettua, sillä työsuojeluvaltuutettu toteuttaa mm. "Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta" 31§:n [3] määrittelemää työsuojelun turvallisuuden valvontaa. Mikäli työnantaja, joku työntekijöistä tai joku muu taho estää tai häiritsee työsuojeluvaltuutettua toimimasta tehtävässään, tästä voidaan rangaista sakolla.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44, 5 luku, 29 § ja 30 §
  2. a b c d e Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupiirit. Viitattu 14. marraskuuta 2007.
  3. a b c Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44, 5. luku, 31 §
  4. Työsuojelutoimikunta Työturvallisuuskeskus. Viitattu 14. marraskuuta 2007.
  5. a b Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44, 5. luku, 32 §
  6. Työterveyshuoltolaki 17 § Finlex.fi. Viitattu 4.2.2013.
  7. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44, 5. luku, 36 §
  8. a b c Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44, 5. luku, 30 §
  9. Työsopimuslaki 26.1.2001/55, 7. luku, 10 §
  10. Rikoslaki 19.12.1889/39, 16. luku, 2 §

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]