Työsuhdeturva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työsuhdeturva tarkoittaa mm. sitä, miten vaikeaa yrityksen on irtisanoa työntekijä. Esimerkiksi Suomessa työntekijän irtisanominen on sallittua vain tietyissä tapauksissa, ja silloinkin työntekijälle pitää sen jälkeenkin maksaa palkkaa pitkän aikaa. Joissain maissa on erillinen "eroraha".

Vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työvoiman kohdentuminen oikeisiin yrityksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohjan mukaan Suomesta pitäisi poistaa irtisanomissuoja, jotta työvoima voisi vapaasti irtautua "auringonlaskun tuotantoaloilta eteneviin yrityksiin". [1]

Työttömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkea työsuhdeturva voimistaa työntekijöiden jakoa sisäpiirityöläisiin ja ulkopiirityöläisiin ja nostaa työntekijöiden kynnystä työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Monien tutkimusten mukaan työsuhdeturva näyttäisi heikentävän muiden kuin parhaassa työmarkkinaiässä olevien miesten työllisyyttä. Korkea työsuhdeturva lisää pitkäaikaistyöttömyyttä, naisten ja nuorten työttömyyttä ja määräaikaisten työsuhteiden määrää. [2]

Työpaikkojen suojeleminen irtisanomisilta pidentää työttömyyskausia sekä teoreettisten että empiiristen tulosten mukaan ja näyttää myös lisäävän työntekijöiden turvattomuutta. Työttömyyskorvaukset näyttävät olevan vähemmän haitallinen työntekijöiden suojelemisen muoto, vaikka ne heikentävätkin kannustimia. Eroraha (irtisanomiskorvaus) on puhdas tulonsiirto yritykseltä työntekijälle, mutta muut toimet kuten irtisanomisproseduurin kustannukset, oikeuskulut ja irtisanomisajat tuottavat suoranaista hyvinvointitappiota (deadweight costs). [3]

Työpaikan turvattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan maissa työpaikka koetaan sitä turvattomammaksi mitä enemmän työpaikkoja suojellaan laeilla. Tällaisten irtisanomista vaikeuttavien lakien katsotaan myös vähentävän rekrytointeja: ne rakentavat muurin työllisyyden ja työttömyyden väliin, minkä vahvistavat sekä teoreettiset mallit että suurin osa empiirisistä tutkimuksista (ks. myös Addison and Texeira (2003), OECD (1999) ja Cahuc and Zylberberg (2004)). [3]

Työpaikkojen suojeleminen ja työntekijöiden turvattomuus olivat vuosituhannen vaihteessa Etelä-Euroopan maissa voimakkaampia kuin Pohjoisessa.[3]

Työttömyyden keston kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blanchard ja Portugal (2000) arvioivat, että irtisanomissuoja ei vaikuta työttömyyden määrään, vain pidentää sen kestoa.[4]

Lazearin tutkimus puolestaan viittaa siihen, että myös työttömyyden määrä kasvaisi, esimerkiksi erorahan nostaminen nollasta kolmeen kuukauteen lisäisi työttömyyttä 5,5 % ja vähentäisi työllisten osuutta 1 %:lla.[5]

Palkkataso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lazearin mukaan irtisanomissuoja laskee vastaavasti palkkatasoa. [5] Leonardi ja Pica (2006) totesivatkin Italian vuonna 1990 toteuttaman irtisanomissuojan kiristyksen vähentäneen aloituspalkkoja 6 %.[6]

Työmarkkinoiden vapauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja tuotemarkkinoiden sääntely korreloivat vahvasti keskenään, ja näyttää siltä, että työmarkkinoiden vapauttaminen tehoaa paremmin, jos samalla vähennetään tuotemarkkinoidenkin sääntelyä.[7]

Myös Kugler ja Pica (2003) saivat vastaavia tuloksia: Italiassa uusien yritysten vaikeus tulla tuotemarkkinoille ehkäisee työmarkkinasääntelyn purkamisen hyötyjä. [8] Similar results are obtained by Koeniger and Vindigni (2003).[9]

Työmarkkinoiden jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa tutkijoista katsoo, että työsuhdeturva jakaa työmarkkinat sisä- ja ulkopiireihin. Ulkopiiriin kuuluu lähinnä nuoria, naisia, rotuvähemmistöjä ja vähiten osaavia työntekijöitä.[10]

Muut joustot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiukka työsuhdesääntely johtaa muiden joustojen lisääntymiseen, esimerkiksi työtuntien määrän. [11]

"Tanskan malli"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa on vallinnut pitkään hyvin korkea työllisyys. Siellä irtisanominen on helppoa, mikä vastaavasti tekee työllistymisen helpommaksi.

"Tanskan SAK":n (LO) pääekonomisti Jan Kaeraa Rasmussenin mukaan Tanskan "talous on joustava ilman, että joustavuus luo suurta eriarvoisuutta yhteiskunnassa. - - Lyhyet irtisanomisajat luovat vauhtia työvoimamarkkinoille." [12]

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole, kuvaa Helsingin Sanomat. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä. Näin Tanskassa on paljon pienyrityksiä[13]. Työntekijän laatua ja sopivuutta on näet vaikea arvioida ennalta ja työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä, joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ammattiliitot arvioivat helpon irtisanomisen laskevan työllistämiskynnystä.[14]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Thatcherin työlaki toimi, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja (TaY) 30.7.2003
  2. Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin, Jutta Moisala, Jukka Pekkarinen, Heikki Taimio, Juhana Vartiainen, Palkansaajien tutkimuslaitos, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 21/2004, sivut 241, 244-245 ja 54
  3. a b c Job Security and Job Protection, CEP Discussion Paper No 678, February 2005, Andrew Clark and Fabien Postel-Vinay. CEP on Britannian työ- ja elinkeinoministeriön alaisen ESRC:n tutkimuskeskus. Tiivistelmä sekä sivut 1-2 ja 27-28 ja kuvio 2.
  4. Blanchard, O. and Pedro Portugal (2000): What hides behind an unemployment rate: Comparing Portuguese and U.S. labor markets. The American Economic Review, Vol. 91, No. 1. (Mar., 2001), pp. 187-207.
  5. a b Lazear, Edward P. (1990): Job Security Provisions and Employment. The Quarterly Journal of Economics, Vol. 105, No. 3. (Aug., 1990), pp. 699-726.
  6. Leonardi, Marco and Giovanni Pica (2006): Effects of Employment Protection Legislation on Wages: a Regression Discontinuity Approach. IZA Working Papers. Downloadable [1].
  7. Nicoletti, Giuseppe; Stefano Scarpetta and Olivier Boylaud (2000): Summary Indicators of Product Market Regulation with an Extension to Employment Protection Legislation. OECD Economics Department Working Papers NO. 226, April 13, 2000, p.51. Downloadable [2]
  8. Kugler, Adriana and Giovanni Pica (2003): Effects of Employment Protection and Product Market Regulations on the Italian Labor Market. Journal of Economic Literature, November 12, 2003, p. 7. Downloadable [3].
  9. Koeniger, Winfried and Andrea Vindigni (2003): Employment Protection and Product Market Regulation. IZA WZB Economics Seminar Series. July 28, 2003. Downloadable [4].
  10. Barone, Andrea (2001): Employment protection legislation: a critical review of the literature. Taken from www.cesifin.it [5].
  11. Abraham K.G. and Houseman S.N.(1994): Does Employment Protection Inhibit Labour Market Flexibility? Lessons from Germany, France and Belgium. In Blank R.M. (ed.) Social Protection versus Economic Flexibility: Is there a trade-off?. The University of Chicago Press, (1994)
  12. Helsingin Sanomat 23.6.03
  13. Mikä ihmeen Tanskan malli? Helsingin Sanomat 22.2.2007
  14. Jotain hyvää Tanskanmaasta?, Talouselämä 3.6.2005