Tutkielmia hysteriasta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tutkielmia hysteriasta
Studien über Hysterie
Suomennoksen kansikuva
Suomennoksen kansikuva
Alkuperäisteos
Kirjailija Josef Breuer
Sigmund Freud
Kieli saksa
Genre tietokirja
Kustantaja Franz Deuticke
Julkaistu 1895
Sivumäärä 269
Suomennos
Suomentaja Markus Lång
Kustantaja Books on Demand
Julkaistu 2012
Sivumäärä 254
ISBN 978-952-93-1322-8
Sarja: Psykoanalyysin klassikot
Edeltävä Erään toivekuvitelman tulevaisuus
Seuraava Kirjoituksia psykoanalyysin teoriasta ja käytännöstä 1890–1938
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tutkielmia hysteriasta (saks. Studien über Hysterie) on Josef Breuerin ja Sigmund Freudin kirjoittama teos vuodelta 1895. Kirjassa tarkastellaan hysterian teoriaa ja psykoterapiaa sekä esitetään viisi potilaskertomusta.

Breuer ja Freud tutustuivat Wienissä 1880-luvun alussa, ja Breuer kertoi Freudille potilaastaan Bertha Pappenheimista, joka sai kirjassa peitenimen "Anna O...". Breuer kehitti tapauksen pohjalta katharsis-menetelmää, jonka avulla potilaan oireita poistettiin antamalla tämän purkaa tukahtuneita tunne-elämyksiä. Freud kiinnostui tapauksesta jo tuolloin, mutta hän ryhtyi hoitamaan hysteriapotilaita vasta vuoden 1890 tietämillä.

Hoidettuaan lukuisia potilaita Breuer ja Freud ryhtyivät kokoamaan aineistoa kirjaksi. He julkaisivat aluksi "ennakkotiedonannon" (Hysteriailmiöiden psyykkisestä mekanismista) vuonna 1893, ja Tutkielmia hysteriasta ilmestyi toukokuussa 1895 ennakkotiedonanto ensimmäisenä lukunaan. Vain ennakkotiedonanto on Breuerin ja Freudin yhdessä kirjoittama; muut luvut ovat itsenäisesti laadittuja.

Kirjoittajat selostavat, kuinka he onnistuivat parantamaan potilaidensa hysteriaoireita: he palauttivat hypnoositilassa potilaan mieleen traumaattisen tapahtuman, josta oireet olivat alun perin johtuneet, ja kun potilas kuvaili tapahtuman yksityiskohtaisesti ja koki siihen liittyneet tunne-elämykset, jotka olivat aikoinaan tukahtuneet, oireet katosivat.

Kirjassa esitetään viisi tapauskertomusta:

  1. "Anna O...", Breuerin potilas, oikealta nimeltään Bertha Pappenheim (1859–1936)
  2. "Emmy v. N... Liivinmaalta", Freudin potilas, oikealta nimeltään Fanny Louise Moser (1848–1925)
  3. "Miss Lucy R.", Freudin potilas, englantilainen kotiopettajatar, joka asui Wienissä
  4. "Katharina...", Freudin potilas, oikealta nimeltään Aurelia Kronich (1875–1929)
  5. "Elisabeth v. R...", Freudin potilas, oikealta nimeltään Ilona Weiss (1867–1944).

Keskeisiin potilaisiin kuului myös Breuerin ja Freudin potilas "rouva Cäcilie M." eli paronitar Anna von Lieben (1847–1900), jonka potilaskertomukseen viitataan usein.

Tutkielmia hysteriasta kuuluu psykoanalyysin keskeisiin edeltäjiin, sillä kirjassa kehitellään teoriaa tiedostumattoman psyykkisen toiminnan vaikutuksista. Kirjan ilmestymisen aikoihin Breuerin ja Freudin yhteistyö päättyi ja Freud kehitti teoriaa ja hoitokäytäntöä itsenäisesti. Psykoanalyysi poikkeaa katharsis-terapiasta mm. seuraavien piirteiden osalta:

  • hypnoosista luovuttiin
  • potilaiden koskettamisesta luovuttiin
  • oireiden poistamisen asemesta ryhdyttiin tarkastelemaan psyykkisiä vastarintoja.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tutkielmia hysteriasta.
  • Andersson, Ola: Studies in the Prehistory of Psychoanalysis. Svenska Bokför­laget, Stockholm 1962.
  • Appignanesi, Lisa – Forrester, John 2005: Freud’s Women. Phoenix, London.
  • Ellenberger, Henri F.: The Discovery of the Unconscious: The History and Evolution of Dynamic Psychiatry. New York: Basic Books 1970.
  • Ellenberger, Henri F.: The story of “Emmy von N.”: A Critical Study with New Documents. Princeton University Press. Princeton 1977.
  • Freeman, Lucy: The Story of Anna O.: The Woman Who Led Freud to Psycho­analysis. Walker, New York 1972.
  • Freud, Sigmund: Zur Geschichte der psychoanalytischen Bewegung. [1914.] — Gesammelte Werke X, s. 43–113. Imago, London 1946.
  • Freud, Sigmund: Omaelämäkerrallinen tutkielma. Suomentaneet Pulmu ja Tapio Nousiainen. Jokamiehen korkeakoulu, 10. Otava, Helsinki 1962. [Selbst­dar­stellung, 1925, & Nachschrift, 1935.]
  • Freud, Sigmund: Briefe an Wilhelm Fließ 1887–1904. Ungekürzte Ausgabe. Herausgegeben von Jeffrey Moussaieff Masson. S. Fischer Verlag, Frankfurt a. M. 1986.
  • Gay, Peter: Freud. Suomentaneet Mirja Rutanen ja Anna Rutanen. Otava, Helsinki 1990. [Freud: A life for our time, 1989.]
  • Gilman, Sander – Porter, Roy – Rousseau, George – Showalter, Elaine – King, Helen: Hysteria Beyond Freud. University of California Press, Berkeley 1993.
  • Hirschmüller, Albrecht : Physiologie und Psychoanalyse in Leben und Werk Josef Breuers. Jahrbuch der Psychoanalyse, Beiheft 4. Verlag Hans Huber, Bern 1978. ISBN 3-456-80609-4.
  • Jones, Ernest: Sigmund Freud, Life and Work 1. The Young Freud, 1856–1900. Hogarth Press, London 1953.
  • Matthis, Iréne: Den tänkande kroppen: Studier i det hysteriska symptomet. Natur och kultur, Stockholm 1997.
  • Mentzos, Stavros: Hysterie: Zur Psychodynamik unbewusster Inszenierungen. 10. Auflage. Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen 2012.
  • Scull, Andrew T.: Hysteria: The Disturbing History. Oxford University Press, Oxford 2012.
  • Showalter, Elaine: Hystories: Hysterical Epidemics and Modern Culture. Picador, London 1997.
  • Stafford-Clark, David: Mitä Freud todella sanoi. Suomentanut Erkki Puranen. Taskutieto, 36. WSOY, Helsinki 1969. [What Freud Really Said, 1965.]
  • Veith, Ilza: Hysteria: The History of a Disease. University of Chicago Press, Chicago 1965.
  • Wiener Psychoanalytische Vereinigung (toim.): Hysterie. Picus, Wien 2002.