Turun ylioppilaskyläsäätiö
Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) on turkulainen säätiö, jonka tehtävänä on rakentaa, perusparantaa ja ylläpitää opiskelija- ja nuorisoasuntoja peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskelevalle ja työssäkäyvälle nuorisolle. Suurin osa säätiön asuntokohteista sijaitsee Turun ylioppilaskylässä.
TYS:llä oli vuonna 2015 käytössä 4718 asuntopaikkaa. Säätiön asukkaista hieman yli puolet opiskelee Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Turun ammattikorkeakoulussa opiskelee molemmissa noin kuudennes. Asuntojen keskivuokra vuonna 2015 oli 12,08 €/m²/kk. Säätiön tase on noin 158,8 miljoonaa euroa.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun yliopiston ylioppilaskunta perusti TYS:n vuonna 1966. Aikaisemmin ylioppilaskunnan rakennustoiminta oli tapahtunut osana ylioppilaskunnan muuta järjestötoimintaa, mutta opiskelijoiden määrän kasvaessa nopeasti päätettiin rakentaminen eriyttää säätiöön. Säätiö sai alkupääomakseen Turun ylioppilastalot, muuta omaisuutta ja 10 000 markkaa. Åbo Akademis Studentkår, Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta ja Turun opettajakorkeakoulun ylioppilaskunta liittyivät säätiöön 2. joulukuuta 1967. Muita oppilaskuntia liittyi säätiöön vuonna 1970.[3] TYS:n ensimmäistä rakennushanketta, Turun ylioppilaskylää, oli valmisteltu jo ennen säätiön perustamista. Kylän peruskivi muurattiin 3. joulukuuta 1968 ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan 31. elokuuta 1969.[4]
Rakentaminen rahoitettiin valtion aravalainalla ja pankkilainoilla, mutta lisäksi oli sijoitettava viiden prosentin omavastuuosuus. Tämä kerättiin aluksi paperinkeräyksellä ja kunnilta sekä yrityksiltä saaduilla lahjoituksilla.[5] 1970-luvun alussa perustettiin ravintola ja yökerho Ikituuri sekä laajennettiin kesähotellitoimintaa, mikä oli tarpeen oman pääoman kartuttamiseksi.[6] Vuonna 1974 aloitettiin Congress Center Turun rakennustyöt, ja samaan aikaan olivat käynnissä Ylioppilaskylän itäpuolen rakennustyöt. Öljykriisi nosti rakennuskustannuksia neljänneksen ja tyrehdytti turistivirran.[7] Vuonna 1980 säätiön sääntöjä muutettiin niin, että hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten enemmistön valitsi kaupunki.[8] Samana vuonna Ylioppilaskylä saatiin lopulta valmiiksi.[9] Congress Center Turku sai uuden omistajan, mutta vasta 1990-luvulla kongressikeskukselle löytyi menestyksekäs konsepti ja se saneerattiin kylpylähotelli Caribiaksi.[10]
Liiketoiminnan tuotoilla oli tarkoitus rahoittaa asuntotoimintaa ja alentaa vuokria, joita ei 1970-luvun puolivälissä juuri nostettukaan. Kun yleinen kustannustaso nousi eikä kongressikeskus tuottanut voittoa, oli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa pakko nostaa vuokria ripeässä tahdissa. Jopa tuhannet opiskelijat osallistuivat boikottiin ja kieltäytyivät maksamasta vuokrien korotuksia. Opiskelijat onnistuivat lopulta vain hidastamaan vuokrankorotuksia, ja boikotit päättyivät vuonna 1982.[11]
1980-luvun alussa TYS alkoi rakentaa uusia asuntoja muuallekin kuin ylioppilaskylään, jonka alue oli jo tullut täyteen. Uusia asuntokohteita valmistui Varissuolle, Ispoisiin ja Peltolaan. Samaan aikaan peruskorjattiin Ylioppilastalot, joista poistuivat kahden hengen huoneet. Tonttipulan vuoksi rakentaminen ei kuitenkaan ollut niin nopeaa kuin säätiössä toivottiin. 1980- ja 1990-luvun vaihteissa valmistuivat Haritun, Ilpoisten, Räntämäen sekä Halisten kohteet ja hankittiin asuntokohde Henrikki Turun yliopiston ja Turun tuomiokirkon välistä.[5][12][13][14] Seuraavan vuosikymmenen ja vuosituhannen vaihteessa valmistui taas lisää kohteita: Auranhelmi VIII kaupunginosassa, Tavasti Hämeentien varrella ja Nummenranta uuden Helsingintien ja Aurajoen varteen vuosina 2003–2008.[15]
Vuonna 2011 Helsinginkadun varteen valmistui Ylioppilaskylän uusi maamerkki, 43 metriä korkea ja 12-kerroksinen asuintornitalo Ikituuri, jonka erikoisuuksia ovat muun muassa kuparijulkisivut ja maalämmitysjärjestelmä.[1] Vuodenvaihteessa 2019 sen lähelle valmistui Aitiopaikka, joka on tunnettu erityisesti talon katolle sijoitetuista 516:sta aurinkopaneelista, jotka tuottavat lämpöä enemmän kuin kiinteistössä vuosittain tarvitaan. [16] Vuodenvaihteessa 2022 Ylioppilaskylään valmistui säätiön uusin kohde, Tyyssija, jossa sijaitsevat myös K-ruokakauppa, opiskelijaravintola, kuntosali sekä TYS:n toimisto.[17]
Lähitulevaisuudessa TYS:n on tarkoitus rakentaa nimellä Kylänkulma kulkeva uudisrakennus Halistentien ja Kuraattorinpolun kulmaan.[18]
Lähteet ja kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Terho, Henri: Oma koti opiskelijalle: Turun ylioppilaskyläsäätiö 1966-2006. Turun ylioppilaskyläsäätiö, 2006. ISBN 951-29-3178-8.
- Lempinen, Petri: Opiskelijalle rakentamassa: Turun ylioppilaskylä haaveesta asuinalueeksi 1959−1980. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus, 2001. ISBN 952-5282-10-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ikituuri – tornitalo Helsingintien varressa (pdf) Turun ylioppilaskyläsäätiö. Viitattu 16.2.2012.
- ↑ Turun ylioppilaskyläsäätiön toimintakertomus 2015.
- ↑ Terho (2006) s. 15−19
- ↑ Terho (2006) s. 37−39
- ↑ a b Terho (2006) s. 29−34
- ↑ Terho (2006) s. 49−58
- ↑ Terho (2006) s. 58−59
- ↑ Terho (2006) s. 72
- ↑ Terho (2006) s. 75
- ↑ Terho (2006) s. 68
- ↑ Terho (2006) s. 75−81
- ↑ Terho (2006) s. 83−88
- ↑ Terho (2006) s. 119−125
- ↑ Terho (2006) s. 127−137
- ↑ Terho (2006) s. 160−165, 173
- ↑ Markkinointihaku-Kohde tys-markkinointihaku.etampuuri.fi. Viitattu 28.6.2021.
- ↑ TYS:n uusi Tyyssija tuo palvelut, opiskelijayhteisön ja energiapositiivisen asumisen saman katon alle Kuntarahoitus. 24.3.2022. Viitattu 4.8.2022.
- ↑ Kiemurtelevan opiskelijatalon kaava Turun valtuustoon – Kylänkulman esitys etenee ilman soraääniä ts.fi. 31.5.2021. Viitattu 28.6.2021.
