Turpaan ruutitehdas

Turpaan ruutitehdas toimi Sippolan Hirvelässä (nyk. Kouvola), Summanjoen Turpaankosken itärannalla vuosina 1877–1890. Tehtaan omisti Turpa Krutbruk Ab – Turpaan Ruutitehdas Oy ja se valmisti kanuuna-, metsästys- ja porausruutia yhteensä 318 000 tonnia. Tehdas oli toiminnassa ympäri vuoden. Tuotteita kuljetettiin Venäjälle Kaipiaisten aseman ja Haminan sataman kautta. Tehdas tuhoutui räjähdyksenomaisessa tulipalossa, niin kutsutussa "Turpaan pamauksessa" 19. toukokuuta 1890 (toisen lähteen mukaan jo huhtikuussa). Räjähdys ei vaatinut kuolonuhreja, koska se sattui tehtaan ruokatauon aikana. Myös suurimmat ruutivarastot saatiin pelastettua. Aluksi suunniteltiin tehtaan rakentamista uudelleen, mutta hanke ei koskaan toteutunut.

Ruutitehtaan perustajina olivat kamariherra Constantin Linder, kapteeni Karl Gustaf Sanmark, vuorineuvos Fredrik Idestam ja kauppias Karl Gustaf Lydmark. Rakentamista valvoi ja tehtaan ensimmäisenä johtajana toimi insinööri Knut August Palmberg (1844–1914), joka perusti myöhemmin Tirvan tehtaat.

Entinen ruutitehtaan alue on nykyisin Stora Enson omistuksessa. Tehtaasta on jäljellä Summanjoessa olevat patolaitteet sekä rakennusten raunioita ja korkeita kivimuureja ja maavalleja, joista osa on jäänyt kasvillisuuden peittoon. Alueella on järjestetty muutamia kotiseutujuhlia ja suunnistuskilpailuja.

Padon yhteyteen rakennettiin vuonna 1890 Turpaan vesimylly, joka on kunnostettu vuosina 2004–2006. Lähistöllä sijaitsee myös vuonna 1890 perustettu, nyttemmin lakkautettu Keisarinkosken saha.

Turpaan ohella Suomessa toimi 1800-luvulla myös Östermyran ruutitehdas Seinäjoella vuodesta 1828 aina 1890-luvulle.

Lähteet

• Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet, s. 10. Kotka: Kymenlaakson seutukaavaliitto, 1984. ISBN 951-9243-53-4.
• Rakennusperinto.fi 10.7.2006: Rakennustutkija ja Urban Explorer ruutitehtaan raunioilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Museoviraston rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kymenlaakson liiton virkistys- ja ulkoilualueselvitys 2008, s. 70 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf-tiedosto)
• GTK tietoaineistot: Suomen kaivosteollisuus:teollisuusmineraalien tuotanto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kymenlaaksolaisia vaikuttajia: Knut August Palmberg (Arkistoitu – Internet Archive)
• Alueella olevan geokätkön tietosivu (galleriassa myös kuva tehtaasta)